Näytetään tekstit, joissa on tunniste Tattivaara. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Tattivaara. Näytä kaikki tekstit

perjantai 12. kesäkuuta 2026

Monttu auki ja vettä tulee vielä

Vesijohtosaaga etenee (Poikki menee ihan varmasti, sanoi päällikkö (29.5.2026)). Siltapäällikkö kertoi sähköpostissa, että meille rakennetaan väliaikainen maanpäällinen vesijohto, joka liitetään verkkoon ensi viikolla. Liitostöiden aikana vedentuloon tulee jonkinlainen katko.

Monttu kaivettiin eilen torstaina. Tänään tuolla on ollut hiljaista. Montun pohjalla näkyy sekä kv- että jv-putki ja maadoituskaapeli. Molemmat putket näyttävät nykyaikaisilta muoviputkilta, eli jossain Tattivaaran vaiheessa nekin on uusittu (Tulovedet kytketty (6.8.2012)).

Toistaiseksi hanasta tulee vettä. Katko tulee, kunhan tulee.

perjantai 29. toukokuuta 2026

Poikki menee ihan varmasti, sanoi päällikkö

Meidän lähelle on ilmestynyt työmaa, Espoo uusii wanhan puusillan (Läheisen vanhan puusillan uudistusmittauksia (1.8.2024)). Ja tiedän kokemuksesta, että kun tuolla hääritään niin kohta meiltä on vedet poikki.

Soittelin tästä Espoolle ja sain sovittua katselmoinnin sillalle ja meidän tontille. Meidän käyttövesilinja puuttuu yhä Espoon rasitekuvista kokonaan. Se kv on wanhan Tattivaaran ajalta, ennen meidän omistuskautta, eikä sitä ole kartoissa siellä missä sen pitäisi olla. Ei siellä kuitenkaan mitään rautaputkea kai enään ole, ainakin rakennusaikaisten valokuvien mukaan modernia muovia oli montussa (Tulovedet kytketty (6.8.2012)).

Siltapäällikkö tiivisti tilanteen sähköpostissa rehellisesti: "Poikki menee ihan varmasti. Hyvä, että otit yhteyttä."

Tässä kohtaa ei voi oikein muuta kuin odottaa. Onneksi tällä kertaa kaupungilla on nyt etukäteen tieto siitä, että ongelma ei ole johdossa vaan putkessa.

Lähialueella riittää hanketta

Siltatyömaan innoittamana haeskelin AI:n avulla, mitä muuta näille kulmille on taas suunnitteilla tai työn alla.

Kukkumäenojan putkisillalla on ollut töitä. Caruna rakentaa isoa kaapeliyhteyttä näidenkin seutujen läpi (Isompaa maakapelia lähipeltoon (8.10.2025)). Bosmalm ja Söderskoginaukea eivät etene nopeasti, mutta eivät ne myöskään ole kadonneet. Holmanpuisto odottaa yleiskaavaa.

Eli maisema ei jää lepäämään.

lauantai 10. elokuuta 2024

Pesukoneen oven mansetin vaihto, vaihto ja vaihto

Vasta hiljakkoin eli vuonna 2004 hankkimamme pesukoneen oven tiiviste rupesi vuotamaan viime talvena. Oven vastaiseen huuleen on tullut pieni, alle sentin mittainen repeämä.

Hommasin internettavaratalosta siihen uuden mansetin. Löytämieni nettiohjeiden mukaan koko kone pitäisi purkaa kylkiä myöten, että tuohon pääsee käsiksi. Homman aloittaminen siis venyi tähän asti.

Osoittautui, että internet oli väärässä. Mansetin saa vaihdettua vain irroittamalla koneen etulevyn; Yksi 10-millinen pultti ja neljä torxia. Itse mansetti on kiinni kahdella bandulla, toisessa on jousi ja toisessa 8mm kiristin. 

Homma oli tehty puolessa tunnissa. Turhaan skagasin sen aloittamista.

Vaan ei ollutkaan. Tuo uusi mansetti ei ilmeisesti ole täysin identtinen sen wanhan kanssa. Se on kyllä vesitiivis, mutta rumpu ottaa pyöriessä johonkin kiinni ja kone pitää ylimääräistä meteliä. Irroitin mansetin, ja laitoin sen uudelleen kiinni, jos vaikka se olisi ollut vain huonosti paikallaan. Meillä asuva nainen raportoi, että nyt kone paitsi metelöi niin myös savuaa. 

Wahnassa on selvää kulumaa
Homma meni taas uusiksi. Tutkin vanhaa ja uutta mansettia vierekkäin. 

Uuden mansetin sisäkaulassa, siinä osassa joka on pyörivää pesurumpua vasten, oli paikoin selvästi sormin  tuntuvaa karheutta. Vanhassa mansetissa oli samassa kohtaa oikein selvä kuluma. Pyörivä pesurumpu ottaa siis tuosta kiinni mansettiin. 

Otin uuden mansetin vielä kerran irti ja vein sen talliin työstettäväksi. Vetelin rälläkän käsivaralla tuosta kumisesta kynnyksestä reilusti mittaa pois.

Kumit kiinni ja kone testiajoon. Nyt ei kuulu ääniä tai pärinää, eikä näy savua. Tässä vaiheessa päättelin, että se aiemmin raportoitu 'savu' oli kumipölyä. Toivottavasti se on nyt tällä valmis seuraavat 20 vuotta.

maanantai 16. toukokuuta 2016

Pahikset yhä löytämättä

Tänään oli Hesarissa artikkeli hometalojen ja ihmisten terveyden välisen syy-yhteyden etsinnästä.

    Kukaan ei kiistä, etteikö kosteusvauriosta seuraisi ongelmia. Kuitenkaan ei ole pystytty osoittamaan selvää syy-yhteyttä kosteusvaurion ja sairauden välille.

    ”Peruspulma on, että hometalon ’pahiksia’ ei ole tunnistettu”, sanoo tutkimusprofessori Harri Alenius Työterveyslaitoksesta.

    ”Tiedämme, että kosteusvauriot ja epämääräinen oireilu liittyvät yhteen, mutta emme osaa sanoa, mikä sen aiheuttaa.”

Koko juttu: http://www.hs.fi/tiede/a1463111543063

lauantai 30. huhtikuuta 2016

Pihan laatoitussuunnitelma

Sain kaverin kautta kontaktin luotettavaan laattoittajaan. Tein Kivimiehelle kartan laatoituksesta.

Pihalle tulee Tattivaaran wanhat laatat. Pinkki alue tehdään 50x50 laatalla jota oli vanhan puutarhan poluilla. Oranssi alue tallin sekä pääportaan edustalla tehdään kolmisakaraisella laatalla. Tätä laattaa oli pihalla eniten (kuva vuodelta 2008) eikä sitä ole mistään saatavissa lisää.

Töiden pitäisi alkaa heti rippijuhlien jälkeen, maanantaina 16.5. Katsotaan miten aikataulu pitää.

tiistai 12. huhtikuuta 2016

Sairaat rakennusmääräykset

Rakennuslehdessä on makoisa artikkeli rakentamisen kulttuurin ja erityisesti rakennusmääräysten sairaalloisuudesta. Juttu on pitkä ja seuraa home-ongelmien kasvua, rakennusmääräysten etenemistä ja tiedon tuskaista kasvamista kronologisesti. Juttu osuu myös meidän Tattivaaran aikoihin.
Työterveyslaitoksen painostuksesta eri ministeriöissä oli käynnistynyt mittava määrä toimia homeongelman ratkaisemiseksi. Reijula oli vuonna 1996 toiveikas siitä, että työ tuottaisi tulosta.

”Elämme parhaillaan homeongelman vaikeinta aikaa. Tiedon lisääntyessä, korjaustöiden käynnistyessä ja homeisten rakenteiden saneerauksen jälkeen olemme varmasti pääsemässä voiton puolelle ennen vuosituhannen vaihtumista.”

Vuosikymmentä myöhemmin Reijula joutui toteamaan, että homeongelma oli kaikkea muuta kuin ratkaistu.

”1950- ja 1970-luvuilla rakennetut sairaalat kärsivät homevaurioista ja huonosta sisäilmasta. Niiden takia puolensataa sairaanhoitajaa sairastuu vuosittain esimerkiksi astmaan. Lisäksi vuosittain noin parikymmentä vakavasti sairasta potilasta kuolee altistuttuaan huoneilmaan kulkeutuneille mikrobeille”, kertoi sairaaloiden kiinteistökannan kehittämisprojektissa mukana ollut, silloin jo professoriksi nimitetty Reijula vuonna 2008.

Vuonna 2012 Reijula oli luovuttamassa eduskunnan tarkastusvaliokunnalle raporttia, jossa todettiin:

”Korjausvelka kasvaa koko ajan, minkä vuoksi kosteus- ja homevaurioille altistuu asuintaloissa noin 320 000-600 000 ihmistä ja päiväkodeissa, kouluissa, hoitolaitoksissa ja toimistoissa noin 240 000-360 000 ihmistä. Kosteus- ja homeongelmien laajuudeksi arvioidaan vuosittain 500 miljoonaa euroa.”

Eniten tässä pelottaa se, mitä seuraavassa artikkelissa vuonna 2022 kerrotaan tiedettävän olleen pielessä noin vuoden 2012 rakentamismääräyksissä (Positiivinen rakennuslupapäätös saapui (10.5.2012)) ja parhaassa 'hyvässä rakennustavassa'.

Koko juttu: http://www.rakennuslehti.fi/2016/03/nain-suomi-homehtui-hyva-rakentamistapa-sai-aikaan-pahaa-jalkea/

sunnuntai 3. huhtikuuta 2016

Tattivaaran wanha Roodosdonneri uuteen kotiin

Tattivaaran pihalla kasvanut wanha Rhododohrondorideri pääsi lopultakin muuttamaan uuteen kotiinsa takapihan rinteeseen. Homman kevätpontimena toimi koiranulkoilutusbaana (Baana jo tontin kulmalla (21.3.2016)) jonka alle kasvin hiukan väliaikaista pidempi (2010-2016) evakkokoti jäi.

Kaivurikuski ystävällisesti nosti Rohdodrondoron tontillemme. Sen raijaaminen lopulliseen paikkaan jäin meidän hommaksi. Ja siinä olikin hommaa.

Multapaakku oli mukavasti kaivurin kauhan kokoinen ja jäässä. Samoin rinne mihin kaivoimme käsin Rohdosdonnerille kuopan. Onneksi kasvia piti vetää ylämäkeen vain muutamia metrejä.
 
Nyt tästä ei puutu muuta kuin se, että huomaamme Rohdosdorondoron loukkaantuneen tästä alituisesta muuttamisesta. Se varmaan kuolee pois.

Loppusijoituspaikan ja talon väliin rakennan tässä keväällä vielä jossain vaiheessa portaikon.

Kuvassa näkyy myös kaupungin baanan ali asentama keltainen putki (jonka itse tosin hankin). Saan sitä pitkin vedettyä puutarhan kasteluvesille imuletkun jokeen asti.

sunnuntai 3. elokuuta 2014

Metsä vapaa pihakivistä - Pelto jäljllä

Kivien siirron kuumottavin vaihe, peruuttamalla alas. Keikkoja tuli varmaan ainakin parikymmentä.
Ennen Tattivaaran purkamista kasasin pihan laattakiviä metsään, sinne silloisen Malminhagen Segelclubbenin paatin yläpuolelle. Homma oli paitsi työlästä niin myös raskasta. Suuri osa kivistä päätyi lopulta kaivinkoneen kauhomaksi pitkin poikin tonttia. Lopulta läjä päätyi kaupungin pellolle autotallin edustalla.

Nyt kun lainassa on kaivinkone niin sillä  ne metsäkivet siirtyivät vähitellen, keikka kerrallaan alas. Kottikärryllä tai muuten käsin noiden siirtäminen olisi ollut mahtiurakka. 

Pellolla olisi vielä pari laattakiveä
Seuraavaksi pitäisi kauhoa pellolla olevat kivet siistiin pinoon parkkipaikan perälle ja tontin puolelle. Varsinainen latominen paikalleen tulee aikatauluun vasta kun piha on jo muuten kuosissa.

Tallin edessä on pahimmillaan myös noin 10cm liikaa maata, sekin pitäisi vielä sijoittaa johonkin... Jos vaikka polkujen kiveyksien pohjaksi?

lauantai 17. toukokuuta 2014

Asumisen merkkejä - Autorata

Kokosimme autoradan edellisen kerran noin kahdeksan vuotta sitten Tattivaaran autotalliin. Nyt se kaivettiin uudelleen esiin. Rata oli nuorimmalle uusi elämys.

Autot vaativat hiukan paikkailua. Niillä oli näemmä ajeltu evakkovuosien aikana pitkinpoikin ilman rataa ja mm. rattaat olivat solmussa. Kirurgin veitsi pelasti tilanteen.

Rata mahtui kuin mahtuikin alakerran huoneeseen. Tosin osa paloista jäi vielä käyttämättä.

Joskus, kun saamme luvan (lue = nainen joka asuu täällä ei ole kotona) radan voinee kasata kokonaisena olkkariin.
Wanha Escort kulki mutta on kilpailukyvytön noita uudempiaikaisia raasereita vastaan. Valitettavasti se toinen Essu taitaa olla taivaassa.

Liimasin toimivan Escortin perään magneetin ja viiltelin takarenkaisiin hiukan kuvioita niin, että autolla olisi edes jotain saumaa sisäkisoissa. Tein samalla uudet puskurit vanhasta fillarin sisäkumista, josko auto kestäisi taas seuraavat 30 vuotta?

maanantai 11. marraskuuta 2013

Myös kevytbetonitalo voi homehtua

Talossamme asuvalla naisella on ollut koko kesän ja syksyn ajan allergiaoireita. Olemme kuitanneet ne uuden talon 'höyryiksi' joita tulee mm. massojen kuivumisesta tai vaikkapa uudesta lastulevystä keittiön kaapeissa. Ajatuksella 'tää loppuu kyllä reilussa puolessa vuodessa'.

http://www.hs.fi/kotimaa/Home+uhkaa+my%C3%B6s+betonista+tehtyj%C3%A4+taloja/a1384062051108
Home uhkaa myös betonista tehtyjä taloja

Tutkimusten mukaan kevytbetoni homehtuu yhtä herkästi kuin höylätty kuusi. Talonvalmistaja puolustautuu sillä, että hometta muodostuu vain betonin pintaan, ei sisään.
 

 Betoniteollisuus ja talotehtaat mainostavat betonia homehtumattomana. Väite on liioiteltu ja vain osa totuutta. Myös betonin pinnalla voi kasvaa homeita ja muita sisäilmaa pilaavia mikrobeja.
 

"Miksi rakennusalalla ei puututa myyntiväitteiden todenperäisyyteen?" ihmettelee sisäilma-asiantuntija, diplomi-insinööri Pirjo Prokkola. Hän vertaa rakentamista elintarvikealaan, missä ruuan terveysväitteet on todistettava huolellisesti.
 

Betonin homehtumisesta sekä betonista mahdollisesti haihtuvista kaasuista kirjoittaa tänään maanantaina ilmestyvä Kemia-lehti.
 

Betonin homehtumisesta on näyttöä niin Suomesta kuin ulkomailtakin. Kemia-lehti kertoo tuoreesta tanskalaistutkimuksesta, jonka aineistoksi oli kerätty kosteusvauriorakennuksista yli 5000 silmin nähtävää home- tai mikrobikasvustoa sisältävää näytettä.
...
Tänään oli sitten Hesarissa oheinen juttu. Mahassa kiertää ja päässä surisee vaikka huolta ei välttämättä ole. 'Uuden talon' allergiaongelma on tunnettu juttu joka poistuu ajan kanssa.

Olin rakennusajan kosteudenhallinnasta kovasti huolissani mutta talotoimittaja vakuutti moneen kertaan, että kevytbetoniharkon kastuminen muurausvaiheessa ei haittaa. Selvittelin asiaa pitkin ja poikin. Teimmepä vaatimuksestani jopa erillisen kosteudenhallintasuunnitelman.

Viime syksynä taloa muurattiin umpisateessa ja katto saatiin päälle (Kattotuolit ja aluskate paikallaan - Harjakaisten paikka! (7.11.2012)) vuosi sitten, lämmöt vasta tammikuussa (Lämpö päällä ja oma sähkökaappi (12.1.2013)).

Ahdistus iskee, vaikka siihen ei siis välttämättä ole tarvetta. Tämä on homenoidia (Homenoidi = Paranoidi homeen pelko (2.4.2012)). Pitäisiköhän kairata näytteitä seinistä?

HS:n uutinen: http://www.hs.fi/kotimaa/Home+uhkaa+my%C3%B6s+betonista+tehtyj%C3%A4+taloja/a1384062051108
Uutisen lähde: http://www.kemia-lehti.fi/kemia-kemi-72013/

lauantai 1. kesäkuuta 2013

Tarkastukset läpi - Muuttopäivä tiedossa

Katsastusvarusteina kiinteät tikkaat ja makkarin ikkunan vanerilevykaide.
Eilen pidettiin IV, KVV ja käyttöönottotarkastus. Huomautuksia tuli keittiön hanan tyyppihyväksynnästä (tarkistettava että se todella on hyväksytty) sekä astianpesukoneen sokkelin alareunan nostamisesta kaksi mm irti lattiasta. Eipä siis juuri mitään. Tämä tarkoitaa sitä, että viranomaisten puolesta meillä on nyt muuttolupa.

Katsastusvarusteina piti lisäillä ulos valo, talokyltti (printattu ja laminoitu A4), kaide MH-ikkunan eteen (vanerilevy) sekä kiinteät tikkaat seinään, vaikka taloa rapataan ja ulkopuolella on kauttaaltaan telineet. Hämmästelin myös, että keittiön hanalta vaaditaan tyyppihyväksyntää tms CE-merkkiä mutta muita hanoilta sitten ei vaadita. V-omaislogiikkaa.

Loman stressi ja helpotus hyväksytystä päätöksestä purkautui pienenä itkuna.

Muuttopäivä lukkoon

Muuttopäivämme on siis ensi viikonloppu, 7-9.6.2013. Nykyinen evakkoasunto pitää olla siivottuna, taulunreiät tasoitettuina ja maalattuna vapaana 15.6.2013 mennessä. Tässä tulee siis täyteen sopivasti noin kuusi vuotta ja kuusi kuukautta evakkoa (Muutto Olariin kaksioon (13.12.2007)).

lauantai 19. tammikuuta 2013

Hometta ei saa pois desinfioimalla

Kaasumyrkytys homeen tappamiseksi (22.2.2008)
YLE:n uutisen mukaan hometalojen desinfiointi ei kannata (Viranomaiset: Kaikki hometalojen desinfioinnit turhia (18.2.2013)).

Tämähän ei meille ollut uutinen. Epätoivossa tuli tätäkin kokeiltua ikäänkuin lisävarotoimena, kun suhteilla homma hoitui ilman kuluja. Homenoidi kun on valmis kokeilemaan mitä tahansa.

Home lähtee takuulla ainoastaan poistamalla kaikki homevaurioitunut materiaali. Ja uusintavaurion välttämikseksi lämpö ja kosteus pitää ohjata uusiksi.

sunnuntai 13. tammikuuta 2013

Höyrysulun tarkastus - Lukuisa joukko reikiä

Kodinhoitohuoneen katossa oli höyrysulussa nyrkin mentävä reikä. Vieressä merkattuna niittien jättämiä reikiä.
Höyrysulussa ei saa olla reikiä tai ilmavuotoja. Tattivaaran kanssa, erityisesti sisäkaton purkuvaiheessa huomasin miten pienikin reikä höyrysulussa oli muuttunut mustaksi kosteuskasvustoksi lämmöneristeessä jo muutamassa vuodessa (katso Sisäkatto ja yläkerta purettu kokonaan (17.2.2008)).

Pyysin viikolla työmiehiä tarkistamaan höyrysulun sentti sentiltä reikien varalta. Asia nousi projektipäällikölle ja lopulta tulimme siihen tulokseen, että on parempi jos tarkistan sen itse. Tein työn tänään.

Lopulta laskin, että höyrysulkuun tuli merkatuksi 36 reikää. Näistä ylivoimaisesti suurin osa oli höyrysulun kattotuoleihin kiinnittäneiden niittien jättämiä todella pieniä reikiä. Mutta joukossa oli yksi nyrkin mentävä, yksi lihavan peukalon kokoinen ja muutama pienen pojan pikkurillin kokoinen reikä.

Kannatti siis tarkistaa, vaikka nyt on niskat ja selkä kipeänä. Olisi vaan pitänyt ottaa veto projektipäällikön kanssa siitä onko siellä reikiä vai ei. Nyt työmaalle pitää vielä saada jostain lisää tuota sinistä teippiä jolla ne reiät voidaan teipata umpeen...

Vettä höyrysulun päällä

Samalla muuten huomasin, että saunan piipun alapuolella höyrysulun päällä on reilusti vettä. Sen lähde pitää selvittää, ja jos puhallusvilla on jo nyt kastunut pitää se märältä osalta melkein vaihtaa.

Piipujen pellitykset on luvattu ensiviikolle joten vesikatto on lopullinen vasta sitten. Sitä ennen vaihtoon ei kannata ryhtyä.

maanantai 24. joulukuuta 2012

Viimeinen joulu evakossa?

Olisiko nyt hyvä aika juhlistaa viimeistä Jouluamme evakossa? Johan näitä on ehditty viettämään vieraissa nurkissa kuusi kappaletta.

Ihan jokaisessa joulukuussa en näköjään ole edes jaksanut kirjoitella homeuutisia. Mutta tässä lähimmät sinne päin:

Ompahan reissu.

maanantai 21. toukokuuta 2012

Viimeinen mittarilukema ja purkuaikataulu kiinni

Eilen käänsin Tattivaaran pääkytkimen OFF-asentoon lopullisesti. Talon purku alkaa maanantaina 28.5.2012 aamusta.

Tätä ennen on vielä viikko aikaa saada sovittua vesiliittymän sulkeminen, sähköjen ja puhelinkaapelien irroittamiset, sekä siirtää vielä yksi kaappi, tikkaat ja pari muuta pikkujuttua alta pois.

Pihallakin on vielä laattahommia ja halotkin siirtämättä. Huh huh.

Kuvatuksia Tattivaaran nykytilasta:

maanantai 2. huhtikuuta 2012

Homenoidi = Paranoidi homeen pelko

Olen keksinyt itselleni uuden tautimäärityksen. Se on homenoidi ja sen diagnoosi on halvauttava ja kaikkea kiinteistökauppaa, muuttamista tahi rakentamista koskeva, asumisterveyteen tahi sisäilmaan liittyvä homeen pelko. Miten diagnoosin saisi Farmaca Feniaan?

Tattivaaran kattopalkkeja rihmastossa, tässä tosin jo siistittynä.
Mediassa kosteusvauriot ja sisäilmaongelmat ovat saaneet viime vuosina yhä enemmän huomiota (esim Hesari). Tietoisuus ongelmasta kasvaa, keinot tai varat sen korjaamiseksi eivät. Tattivaara maksoi meille pitkälti yli toistasataatuhatta euroa, laski asiaa miten tahansa päin. Ja mikään vakuutus ei vahinkoa korvaa tai hometalkoot auta.

Pahinta oli kuitenkin asunnottomuus, kun jouduimme muuttamaan sen 13 kertaa kahden vuoden sisään koska aivan liian monesta asunnosta löytyi sitten asumisterveyteen liittyviä sisäilmaongelmia.

Nyt pitäisi sitten laittaa  uutta taloa. Koko ajatus saa mielen kiehumaan, silmät kirvelemään, hengen ahdistumaan ja nostaa verenpainetta. Mutta sama reaktio tulee myös kaikista vaihtoehdoista joihon liittyy muutto. Eikä tämä nykyinen evakkoasuntokaan mikään terveyshelmi ole, päinvastoin.

Ehkä eniten uuden kodin tekniikan ja materiaalien valintaan vaikuttava tekijä on asumisterveyteen liittyvät seikat.

Tulkoon siis konkurssi, kunhan se ei mene nenään.

torstai 15. maaliskuuta 2012

Tattivaaran purku tilattu ja sovittu

Keittiön purkuhommissa 20.2.2012.
Tiedoksi vaan: Sain sovittua purkufirman kanssa Tattivaaran purusta diilin. Hanke tulee loppusiivouksineen puolta halvemmaksi kuin mitä kuvittelin. Samalla tuli todettua, että wanhoja ikkunoita ei kannata haikailla uuteen taloon, niistä saa Tattivaaran purku-urakan kautta sopivasti. Jotain hyvääkin siis.

Nyt tuleekin sitten ihan oikea kiire talon tyhjentämisen kanssa. Talossa on vielä vaikka kuinka paljon kaikenlaista arvoromua (taas uusi termi). Onneksi sentään se keittiö meni kaupaksi.

Rakennuslupaa odotellessa

Rakenusluvan piti sähköisen käsittelyn mukaan tulla 1.3.2012. Vaan eipä ole kuulunut. Siellä on käsittelyssä taas uusia tuulia, byrokratiaperinteen mukaisesti mm. pyydetään papereita (jotka on jo toimitettu) vasta r-luvan perään kyseltäessä. Odottelemme mielenkiinnolla mitä tuleman pitää. Tattivaaran purkulupa on osana tuota uusien talojen rakennuslupaa.

Tarkka purkuaikataulu selviää siis sitten, kun olemme saaneet talon tyhjäksi ja meillä on purkamiseen viranomaisen leimalla varustettu lupa.