Terdetakan yläosan muuraus ja valuvika

Yläosan muuraus aloitettiin otsan ylityksellä. Siihen tulee rautavahvistettu tiilimuuraus. Muurauksen ajaksi ylitys tuettiin paikalleen muutamalla laudalla. 

Huomaa myös tulivilla joka jälleen erottaa sisä- ja ulkokuoren toisistaan.
 

Otsaan tuli kaksi kerrosta tiiliä ja myös niiden väliin raudat. Otsan ylityksen pitäää antaa kuivaa ennen kuin niiden yläpuolinen osa muurataan loppuun.

Tiiliä ja ajatuksia tässä pyöritellessä huomasimme, että valu on ylhäältä etuosastaan liian leveä. Tiilikuori ei siihen halutussa muodossa mahdu päälle.

Valu on tuosta kohtaa paksu joten sen puolesta tuossa ei ole ongelmaa. Piirsimme valuun  merkit sille, mihin asti joudun leikkaamaan valusta kulmaa pois. Tuo onnistunee rälläkällä vähän samaan tapaan kuin tiilienkin leikkaaminen.

Valumuotin purku

Pääsin tänään purkamaan takan yläosan valumuotin. Jännitys oli kova mutta valu on onnistunut!

Keskivaiheilla valua, kun meillä oli kuivempaa massaa, jäi pinnaltaan hiukan karkeaksi. Takkamestari kuitenkin sanoi, että tuo ei haittaa menoa.

Valu lepää muuratun tulitiiliseinän päällä. Tuohon tulee päälle kuorimuuraus ja lopulta itse savupiippu. Piipun paino tulee kuoren eikä itse valun päälle, piippu on siis irti tuosta alaosan tulipesästä ja tulivalusta. 

Valun sisäpuolelta styroksit lähtivät kerroksittain pienissä paloissa. Sisäpintaan jäi kiinni teippiä ja jätesäkkiä mutta ne kyllä palavat sielä ajallaan pois. 

Terdetakan yläosan tulivalu

Edellisen muurauksen kuivumista odotellessa tein pahvista yläosalle muotin. Tarkoitus oli varmistaa, että se mikä oli CADin pohjalta hyväksytty toimii myös luonnossa. 

Laitoin takan otsaan myös pihalta löytyneen palkin, harkinnan jälkeen tuo ei kuitenkaan tule tuohon. Menisi muuraus ja sen tukeminen hankalaksi.

Muotin sisäosa tehtiin styroksista. Komeus tuettiin tulipesän allaolevaan betonilaattaan tiilien avulla. 

Leikkasin styroksinpalat nykyttimellä ja ne kiinnitettiin toisinsa Lassevaarin vanhoilla perintönauloilla. Nauloja ei vahingoitettu tässä toimessa.

Styroksin päälle vedin jätesäkin jonka teippasin tiiviiksi. Tämä kuulemma helpottaa muotin irroitusta. 

Muotin ulkokuori saatiin leikattua vanhoista ylijäämävanereista joista oli luonnonoloissa tullut sopivan pehmeitä taivutteluun mutta vielä kuitenkin niin jämäköitä, että uskalsi tähän käyttää.

Muotin avulla valusta tulee ohuimmillaan neljän sentin paksuinen.

Itse valu tehtiin tulimassalla jossa on näemmä paljon posliinirouhetta seassa. Ostin etukäteen neljä säkkiä valumassaa mutta menekki oli kuusi, eli kaksi piti käydä hakemassa kesken töiden. Ostimme samalla muutamia tiiliä lisää yläosan kuorta varten.

Tökin valumassaa muottiin tikulla. Parhaiten perille meni mahdollisimman märkä massa, mitä kuivempaa tavaraa sen hankalampi sen ujuttaminen tuonne väliin oli.  Tässä on hyvä huomata myös, että tulivaluun ei tule raudoituksia.

Nyt pitää jännittää muutama päivä, että miten tuo valu onnistui...

Terdetakan tulipesän seinät

Liian suurta ilmestystä kävi useampikin tuttava ihastelemassa. Takka todettiin lopulta sopivan kokoiseksi. Muutamat yöunet siinä kuitenkin meni.

Tulipesän seinät muurattiin tulitiilillä ja ohuttulilaastilla tänään. 

Leikkasin noita tulitiiliä vanhan sabluunan avulla läjän valmiiksi jo eilen. Ja loput tänään muurauksen edetessä. Jos punaisten tiilien kanssa tuli pölyiseksi niin näistä vasta hienoa pölyä irtosikin!

Takan kuori on irti tulipesästä 10mm tulivillan avulla. Lopulta tuo villa kuulemma palaa tuolta pois. Tuo väli estää kuoren murtumisen takan lämmetessä käytössä.

Taakse jäävät kolmiot täytettiin laastilla ja tiilen palasilla sitä mukaan kun muu muuraus eteni.

Meillä asuva naishenkilö olisi halunnut kaikista tulitiilistä tuon venäjänleiman piiloon, mutta huomasi huomauttaa asiasta vasta kun suurin osa oli jo muurattu. Nyt noita leimoja on siis tarjolla useammassakin kohtaa.

Takan alaosaan rakennan jossain vaiheessa hyllyn ja oven ja paikat haloille ja grillaustarpeille. Mutta siihen on vielä aikaa.

Takakulmat täyttyivät ylös asti ja vielä jäi tiilenpalasia. Ne kuulemma vielä hukkuvat yläosan muuraamisen yhteydessä koloihin.

Seuraavaksi alkaa jännin vaihe, yläosan valaminen tulimassalla.

Terdetakan tulipesän ulkokuori - Se on liian iso?

Tein CADilla tiilien mitoitusta ja printtasin 1:1 paperin tiilen toivotusta  profiilista. Sen avulla tein leikkasin  pahvista mallin. Tuolla mallilla sain sitten piirretyksi tiileen tarkasti oikean kulman, ja oikeaan kohtaan. Saman mallin vastakappale toimii sitten tulitiilien kanssa. 

Leikkaaminen takkamestarin toimittamalla isolla rälläkällä on helppoa mutta tulin kauttaaltaan ja kokonaan tiilipölyn väriseksi. Hiuksetkin piti pestä neljään kertaan ennen kuin pöly tuntui poistuvan.

Työmaalla edestakaisin pomppiessani kaadoin jo valmiiksi muratun seinän. Takkamestari ei tästä osoittanut suurta innostusta tai aploodeja mutta suostui kuitenkin muristen vielä jäämään työmaalle. 

Valmis ja osittain kahteen kertaan muurattu tulipesän ulkokuori. Suojateltta odottaa siirtoa takaisin paikalleen taustalla. 

Tässä kohtaa tuli sitten se; "Huisaakeli! Ompa iso!" (siis takka). Nyt pitää miettiä onko tuo liian iso, se näin luonnossa on ainakin paljon suurempi kuin kuvittelimme. 

Lasiterden runkopuut saapuivat

Lasiterden runkopuut saapuivat. Runko tulee 56x225 ja 115x115 liimapuupalkeista. 

Muut tarvikkeet; kulmaraudat, palkkikengät, ruuvit jne olen jo hakenut lähirautakaupasta. Maalit uupuu vielä. 

Laatta lensi

Terdetakan laatta (Arinan aluslaatan valu (11.7.2020)) lensi paikalleen naapurin voimamiehen avulla! Melkoinen ähinä tuossa kuitenkin kävi. 

Takkamestari veti kylkeen valmiiksi laastit ja ohjeisti samalla miten leikkaan yläosan tiilet valmiiksi. 

Terdetakan peruskivi ladottu ja eka kerros muurattu

Takan pohja muurattiin suoraan kermin päälle. Samalla tuo alusta saatiin muurauslaastia säästelemättä vaateriin. Kermi toimii takan alla liikuntasaimana niin, että lämmönvaihtelun seurauksena minkään ei pitäisi murtua tai murentua.

Päivä oli todella kuuma ja hikeä valui laastin jatkeeksi reilusti.

Tein tallista löytyneistä entisistä julisteenpohjista terassinsuojaa muurausalueen ympärille. 

Kuvista myös huomaa kuinka sain sen alkuperäisen takan reiän, joka oli väärässä kohdassa, peitetyksi irti sahatuilla laudoilla. 

Tiiliä, muurauslaastia, tulivalulaastia ja kaikenlaista oli melko paljon. Onneksi aliluutnantti oli taas paikalla kantohommissa ja siirsi nuo työpisteelle. 

Useamman tunnin aherruksen jälkeen alin kerros tuli valmiiksi muurattua. Nyt se saa kuivua muutaman päivän ennen kuin laatta (Arinan aluslaatan valu (11.7.2020)) nostetaan siihen päällle.

Vanha hätävarajuhlateltta toimii hyvänä sadesuojana. Tuore muuraus ei kuulemma tykkää sateesta.

Arinan aluslaatan valu

Takan arinatiilien alle tulee betonilaatta jonka valoimme aliluutnantin kanssa tänään. Tein tallissa muotin joka on kauttaaltaan noin sentin verran pienempi kuin oletettu muuraus. Paksuutta tuolle tuli 7cm.

Raudat väänsimme tallissa taiteelliseen muotoon. Kun valusta oli puolet muotissa asettelimme raudat laatan sisään (kuvassa). Sitten vaan loput betonit päälle. 

Tähän meni kaksi säkkiä ihan tavallista S100 betonia.

Terdetakan rakentaminen alkaa

Jätin terassia vuosia sitten rakentaessani kulmaan paikan takalle (Olkkarin edustan terassi valmis (18.7.2015)). Se oli kuitenkin väärä paikka. Tämän kesän takkaurakka alkaa siis takan uuden paikan raivaamisella. 

Sattumalta omistamani pistosahan (täälläpäin tunnetaan nykytinnykyttimenä) lyönti on 60mm kun pintalaudan korkeus allaolevasta betonilaatasta ja sitä suojaavasta kermistä on n 61mm. 

Samalla näki miltä viiden vuoden kerääntyneet pölyt ja neulaset näyttävät. Joo siellä onkin alla aika paljon siivottavaa. 

Joka tapauksessa reikä tuli 'helposti ja ekalla yrityksellä heti vinoon. Tuunasin sitten sitä siinä hiukan. 

Irroitetuista laudoista ei saa ihan kokonaan tuohon wanhaan reikään täytettä. Se jää kuitenkin suurimmaksi osaksi lasiterden sohvan alle joten tämä ei haittaa.