Uusi ovikellon pimputin

Wanha ja uusi virekkäin

Pääoven ovikellon pimputin on rakentamisen jäljiltä ollut valokatkaisijan näköinen. Tämän takia iso osa vieraista ei ole sitä löytänyt; Pimputtamisen sijaan he ovat koputelleet ovea ja ikkunoita.

Joululoman kunniaksi päätin päivittää tämän pienen yksityiskohdan.

Sopiva pimputin löytyi jo aikaisemmin rakennusantiikkikaupasta mutta se on kooltaan kojerasiaa pienempi. Jotta painolaite peittäisi vanhan painolaitteen reiän ja kojerasian etsiskelin väliin sopivaa kaulusta. Sellainen löytyikin sähköosaston vakiopalikoista.

Uuttakin uudempi valkoinen paikallaan.

Rautakaupassa tuijottaessamme kauluksen värivaihtoehtoja (musta vai valkoinen) meillä asustava nainen ohjasi hankkimaan mustan kauluksen.Se olisi oikea väri.

Nakersin eilen mustan palikan paikalleen. Tuohon piti valmistaa sovitelevy joka tulee kojerasiaan kiinni ja uuden nännin ruuvien tueksi.

Kun nakertelu oli valmis tuli nainen kertomaan, että kauluksen pitäisi sittenkin olla valkoinen 'koska kaikki muukin rakenne siinä ympärillä on valkoista'. Kävin siis tietenkin hakemassa toisen ja nyt valkoisen vaihtoehdon.

Lopulta asennus oli valmis. Asentajaa palkitsi seuraavat vieraat, jotka meillä 10+ kertaa vuodessa vierailleina ensitöikseen kommentoivat
- Hei, te olette hankkineet ovikellon!

Auton talvirenkaat irroittavat tallin lattiasta maalia

Yöpakkasten myötä olen siirtynyt Spiderin kanssa talliin parkkeeraamiseen. Vaihdoin myös hiljakkoin talvinakit alle. Tästä nousi esiin uusi ilmiö: Talvirenkaat 'tarttuvat' tallin betonilattiamaliin ja repivät siitä palasia irti. Maalia jää tiukasti kiinni renkaan pintaan paloina ja murusina.

Viime talvena en tätä huomannut ja nyt kun olen ajanut renkailla pari viikkoa tuo on loppunut. Toisinsanoen kesän yli varastoiduissa renkaissa on alkuun jotain, mikä reagoi lattian kaksikomponentti-epoksimuovi-pinnoitteen kanssa! Kääk!

Pitänee selvittää miten tuo paikataan keväällä. Ja mikä tuon voisi aiheuttaa. Otanpa yhteyttä maalin valmistajaan.

Sisäportaikon kaiteiden korjaus

Sisäportaikon kaiteiden kiinnitys on vähitellen antanut periksi. Tein kiinnityksen pitkillä ruuveilla ja metallisilla kevytsoraharkkotulpilla (oikealla).

Portaikossa kävelijä on vähitellen kuitenkin nitkuttanut kaideta niin, että noiden metallitulppien ote on kevytsoraharkoss löystynyt. Oma osansa ongelmaan on tuonut harkkoseinä joka itseasiassa on ontelorakenteinen ja ohuimmillaan vain parisenttinen.

Etsiskelin pitkään tuohon sopivaa uutta tulppaa. Tulpan pitäisi ontelon kohdalla aueta ja tukea seinän takapuolelle, toisaalta umpiseinän kohdalla pitää kiinni reiän seinämistä.

Päädyin lopulta muovisiin perhostulppiin.

Tarkemmin ottaen korjasin vasta alemman kaiteen, ylempi on vielä tukevahkosti kiinni metallitulppien varassa. Mutta oireet ovat sellaiset, että myös tuo ylempi kaide on korjattava.

Jos muovitulppa ei toimi jää vaihtoehdoksi täyttää ontelot jollain pursotusbetonilla johon saa paremman ja tukevan kiinnityksen. Siihenkin on omat sukkavälineet, palataan niihin sitten jos perhoset eivät toimi.

Brutuksen karkuretket

Brutuksen väistöalgoritmi on raivostuttava. Ongelmatilanteessa reunalangan päällä kone väistää pihan reunalangan ulkopuolelle. Ja usein samalla jumittaessaan kaivaa paikalle kuopan.

Erityisesti pihan yksi kulma on ollut murheen kryyni johon Brutus on jatkuvasti jäänyt jumiin. Viimeksi jopa niin, että reunalanka meni poikki. Edellisen kerranhan tuon katkaisi luonnonilmiö (Robo kanteli kitkijän kihvelitempusta (18.5.2019)), nyt siis kone teki itsemurhan.

Korjasin reunalankaa hyväksi koetulla metodilla. Samalla vedin sen uuteen kohtaan ja loivempaan mutkaan. Paikkailin myös robon kaivamia kuoppia. Katsotaan jos se nyt toimisi tuossa.

Uusi VDSL-modeemi kiukuttelevan tilalle

Kotiverkkomme muutaman vuoden ikäinen Zyxelin VDSL-modeemi on ruvennut pilveilemään. Olen tästä jo noin kuukauden ajan reklamoinut Elisan suuntaan.

Vika on ollut vaikea saada kiinni; Netti käy alhaalla muutaman päivän välein ja hyvin lyhyen aikaa kerrallaan. Modeemi ikäänkuin boottaa ilman että se valojen mukaan boottaisi. Elisan päästä linja näyttää olevan ok, mitä nyt noi katkot näkyvät logissa. Kotona olen vaihtanut ja  irroittanut kaikki laitteet paitsi itse modeemin, ongelma ei ole muussa verkossa.

Elisa luovutti vianhaussa ja sain tänään uuden vaihtomodeemin. Jos vaikka sen kanssa verkosta tulisi tukevammin pystyssä pysyvä. Jos homma ei ratkea, niin joutuvat lähettämään tarkastajan asiaa selvittämään.

Taustaa... Yhteytemme oli aluksi (Elisa sai vihdoinkin netin kytkettyä (29.3.2016)) yritysliittymänä 70 Mb/s mutta kun se siirtyi nimiini se muuttui 35Mb/s. Elisa nosti tässä reklamoinnin yhteydessä nopeudeksi 50Mb/s. Tuolla nopeudella ei ole suurta väliä, kunhan yhteys on vakaa ja roundtrip ping pieni.

Hesari: Espoota syytetään järjettömän lupabyrokratian pyörittämisestä

Hesari tänään: "Pientaloasukas laskee, että rakennusvalvonnan vaatimusten täyttämiseen ja luvan saamiseen kuluisi helposti 5 000 euroa." https://www.hs.fi/koti/art-2000006234701.html

Jep, juuri näin. Jos joutuisi hommaamaan paperit ns hyllystä tuon verran palaisi. Kun projekti on valmis niin lasken loppusumman. Suhteilla, itse piirtämällä ja tekemällä kustannuksia tosin saa reilusti alemmaksi.

Pihan halkeamien korjaus

Päädyimme korjaamaan asfaltin halkeamat itse (Urakoitsija kieltäytyy vastuusta (16.8.2019)). Tilasin läheiseen rautakauppaan jöötin ammattilaisten käyttämää kumisaumo bitumia. Valittavana oli karkeampaa ja hienompaa tavaraa halkeamien leveyden mukaan. Tilasimme hienompaa. Pienin tilattava pala oli 20-kiloinen möhkäle joka maksoi vain 60,- Euroa.

Bitumi pitää lämmittää 200-asteiseksi jolloin mömmö muuttuu juoksevaksi. Koska koko jöötin lämmittäminen ei ole mielekästä leikkasimme siitä naapureiden kanssa palasia. Tämä paloitelu osoittautui koko urakan hankalimmaksi hommaksi.

Mikä tahansa tunnettu työkalu liimautui bitumijöötiin kiinni. Päädyimme tekniikkaan, jossa toinen vetää mutaman sentin bitumpalasta irti samalla kun toinen sahaa vedoskohdasta leipäveitsellä.

Lämmitys hoitui  keittimellä ja töhöllä. Lämmitysastiana toimi naapurilta löydetty vanha peltinen maaliämpäri. Tein siihen kylkeen pultista simppelin kaatokahvan ja väänsin pihdeillä ämpärin reunaan pienen kaatonokan.

Ennen valamista polttelin halkeamista töhöllä pikkuroskat pois. Samalla nuo halkeamat tuli primeroitua kuumiksi. Valaminen oli suoraviivaista, joskin osumatarkkuuden kanssa lienee parannettavaa. Vedin muovilastalla kaadon sileäksi jolloin ohi mennyt bitumi valahti halkeamaan. Muutamassa kohtaa halkeamat olivat niin leveitä, että paikka piti valaa jopa kolmeen kertaan.

Lopputulokseen olimme kaikki tyytyväisiä. Kolmeen pekkaan tähän valuhommaan meni aloittelijoilta pari tuntia. Jatkossa jöötin leikaamiseen pitää saada parempi keksintö.  Pitänee valmistaa vastuslanka?

Loppubitumi meni roskiin koska se ei säily. Jos ensi kesänä tulee taas halkeamia tilataan uudet bitumit.

TPL tuli, mutta...

Toimenpidelupa saapui hyväksyttynä. Mutta sen mukaan työlle pitää saada valvoja, ja rakennekuvat, aloituskokous ja lopputarkastus. Voihan perhana.

Seuraavaksi mietin miten saan nuo tehdyksi. Jos löytyisi joku rakenesuunnnitelija joka voi tehdä mun CAD-kuvien pohjalta kuvat. Ja valvoja tuota valvomaan.

Turhia kuluja.

Tpl ei etene - Lupamestari olikin lomalla

Soitin tänään Espooseen kysyäkseni miksi toimenpidelupahakemus (Tpl-hakemus jätetty (7.8.2019)) ei ole edennyt. Selvisi, että lupapäällikkö olikin ollut lomalla ja palannut tänään töihin.

Ehkä se nyt sitten etenee...?

Asfalttiurakoitsija kieltäytyy vastuusta

Asfalttiurakoitsuja kävi tänään katsomassa pihan halkeamia (Asfalttiin halkeamia helteiden jälkiseurauksena (8.8.2019)). Meistä ei ehtinyt kukaan paikalle, urakoitsija ilmoitti tulonsa parin tunnin varoajalla.

Urakoitsijan kanta on seuraava: 1) sähkökaapin kohdalla olevat kolme halkeamaa johtuvat maan painumisesta 2) kuplavolkkarin vieressä oleva johtuu roudasta 3) Koska kyseisillä alueilla urakoitsijan vastuu rajoittuu päällystystyöhön eikä rakennekerroksiin, he katsovat että asfaltin korjaaminen ja halkeamien paikkaaminen eivät kuulu takuun piiriin.

Tuohan on bullsheissea. Ei routa heinäkuun helteessä riko pintaa, ja maanvaihto jätettiin tekemättä tässä koska urakoitsijan mielestä paikalla ollut puolimetrinen sorakerros oli mainio pohja.

Keskustelimme jatkotoimenpiteistä naapurien kanssa ja totesimme, että näin pientä juttua ei jaksa riidellä. Mieluummin hommaamme pikeä ja varusteet omatoimiseen korjailuun. Takuukin loppuu kahdessa vuodessa nyt syyskuussa (Asfalttiurakka valmis (29.9.2017)) joten omat kamat ovat paikallaan senkin vuoksi.

Pihatakan uudet suunnitelmat

Pihatakan koko, muotoilu ja paikka ovat eläneet terden lasitussuunnitelmissa. Muutama suunnitelma on jo hyväksyttykin meillä asuvalla päälliköllä. Sittemmin ne suunnitelmat on taas hylätty.

Uusimman suunnitelman mukaan takasta tuleenkin edellistä kapeampi ja se tulee terassin päätyyn keskelle alkuperäisen kulma-ajatuksen sijaan.

Takkamestariystäväni laskeskeli tuon muuraamiseen massat ja tarvikkeet:

1. Tulitiili 70 kpl
2. Tulenkestävä muurauslaasti 1 sk
3. Tulenkestävä valumassa 5 sk
4. 7 mm rst harjateräs 12 m
5. 10 mm tulenkestävä villa 2 arkkia
6. 50 mm legaharkko 30 kpl
7. S-100 betoni 2 sk
8. 100/600 muurauslaasti 10 sk
9. Arinat eli rostit 130x270 2 kpl
10. Tuhkapesänlaatikko
11. Piippua kuvan mukaan + hattu

Tuosta puuttuu vielä pinnoitustarvikkeet ja grillitason matskut. Pikateräksestä eli vanhoista poranteristä saa tehtyä gillaustasolle kiinnikkeet. Teemme takan talkoohommina mielellään vielä ennen talvea. Ellei tätäkin suunnitelmaa taas hylätä.

Takkahistoriaa ja jo hylättyjä suunnitelmia:

• Terassin pihatakalle uusi suunnitelma (20.5.2019) 
• Terassipäällikkö: Muuraa vaan rauhassa (24.5.2017) 
• Terassin takka ja sen suunnittelu (24.4.2017)

Brutukselle uudet terät

Brutus on painanut pihalla jo kolme vuotta samoilla leikkuuterillä. Kurkkaisn niiden kuntoa ja totesin, että nyt lienee aika jo vaihtaa nuo uusiin.

Asfalttiin halkeamia helteiden jälkiseurauksena

Asfalttiin ilmestyi heinäkuun lopun helteissä halkeamia. Noita tuli meidän pihaan ja lähimmän naapurin kohdalle.

Kuvassa halkeama on jo mennyt hiukan kasaan ilmojen viilennyttyä.

Selvittelemme naapurien kanssa asfalttiurakoitsijan takuuta. Noiden korjaaminenhan on pikkujuttu jos kuumaa pikeä on vain tarjolla.

Toimenpidelupahakemus jätetty

Ennakkotarkastus (TPL:n ennakkotarkastusta haettu (2.8.2019)) ei ole edennyt joten arkkitehdin neuvosta muutin tuon varsinaiseksi toimenpidelupahakemukseksi.

Toimenpideluvan ennakkotarkastusta haettu

Tein Espoon e-asiointiin sähköisen toimenpidelupahakemuksen (Lasitukselle pitää olla toimenpidelupa (16.7.2019))  ja pyysin siihen ennakkotarkaastusta. Nyt odotellaan.

Arkkitehti lupautui piirtämään lupakuvat

Talomme piirtänyt arkkitehti lupautui pääsuunnittelijaksi toimenpidelupakuvia (Lasitukselle pitää olla toimenpidelupa (16.7.2019)) varten. Kuvatkin on kuulemma jo melkein valmiina vanhasta pohjasta. Helpotti noiden lupakuvien teon kanssa!

Rakennesuunnittelijaksi merkkaan itseni, katsotaan onnistuuko.

Kurakaarelle asfalttiposket

Puuhastelin ämpäriasfaltilla pihakaivoon posket.  Katselin jo tuota tehdessä (Pihakaivon kurakaari paikallaan (13.10.2017)), että posket tarvitaan vesien ohjaamiseksi.

Homma eteni asfaltin painepesulla, töhöllä polttamalla ja ämpäriasfaltit paikalleen taputtelemalla.

Tattivaaran viimeinen puuosa motivaatiotakkaan

Eilisissä pihajuhlissa terdetakkaan meni wanhan Tattivaaran viimeinen puuosa, ovenkarmin palanen. 

Huomaa muuten terden kulman ns motivaatiotakka. Designin on tarkopitus vauhdittaa meillä asuvan naisen motia uuden takan suunittelussa. 

Motivaatiotakan toiminnasta voi olla montaa mieltä, se on seissyt tossa kulmassa jo useamman vuoden. Kovassa käytössä, tosin.

Lasitukselle pitää olla toimenpidelupa

Kävimme ajelulla Tukholmassa (Itämeren ympäriajo (11.7.2019)) katselemassa terdelasien toimittajan näyttelyä. Toivotulla valmistajalla kun ei ole esittelyä Suomessa.

Reissulla selvisi esimerkiksi vakiomittaisten komponenttien mitat ja mitä rungon lujuudelta vaaditaan.

Liukuovien oviaukolle vakiokorkeus on 2000mm ja leveys 15mm välein. Lasikatolle kattovasojen jänneväli on 800-1000mm (cc eli center-to-center mitta). Samalla talossamme asuva designer sai tarkistaa runkopuiden sopivat mittatasuhteet paikanpäällä.

Kerätyillä tiedoilla pääsin piirtämään oikeilla mitoilla lasiterden puurungon. Pohjathan tuolle on jo kunnossa (ks anturan tiedot postauksesta Pihatakan uusi suunnitelma (20.5.2019)). Tolppakenkien paikkaan en voi vaikuttaa mutta muutenhan tuon voi suunnitella kuten haluttaa.

Lyhyesti; Runko tulee 115x115 ja 56x225 liimapuupalkeista ja kattovasojen jänne on 800mm. Laskeskelin, että katoksen runko nousee kasaan kiinnikkeineen alle tonnilla.

Ajattelin rakentaa tuon lasiterden osissa siten, että teen ensi talveksi katoksen ilman seiniä. Mutta tuo on siis samantien jo valmiiksi lasitusta varten oikeanlainen (terdeä tehdessä oli jo sama suunnitelma). Vielä on auki tuleeko katoksi vain muovit ja joskus myöhemmin ne oikeat lasit, vai mennäänkö heti oikeilla kattolaseilla.

Espoo vaatii lasituksille toimenpideluvan (Terassin lasitus PDF) jonka mukana pitää olla oikeat 1:100 lupakuvat. Tarvitsen siis avukseni rakennesuunnittelijan tekemään nuo lupakuvat. Toimenpideluvalla selvitään kun tuo lasiterassi ei ole lämpöeristetty.

Kuuliljoja takarinteeseen

Istutimme kuuliljoja takarinteeseen portaikon viereen. Nuo kasvit ovat olleet tuossa rinteessä evakossa Tattivaaran säädöistä lähtien.

Liljat siirettiin lainapeitteelle takarinteen tekoa varten muutama viikko sitten (Takapihan profiilin kohotus (7.6.2019)).

Köynnöksille ristikkoa

Kaivoin tuntin kulmalta rakenneteräksiset ristikot esiin ja kiinnitin ne halkoaitaan köynnöksiä varten. Meillä asuva nainen saa istuttaa horsmansa tuohon kiipeilemään.

Nuo ristikot jäivät yli rakentamisen aikana. Suunnittelin tekeväni niiden avulla betonivalut portaikon viereen. Betonisuunnitelma on nnyt vaihtunut puupenkkiin ja puiseen pengerrykseen joten ristikot joutivat muuhun käyttöön.

Tuossa puuhatessa huomasimme samalla koko halkoaidan kallistuneen ristikon päästä kohti naapuria. Kallistuminen on toistaiseksi pientä mutta tuota sietää tarkkailla, pahimmillaan tuossa on voinut antura pettää.

Rakennusvalvonnan kehittynyt chattibotti

Meillä asuva nainen rupesi selvittelemään lupakuvioista takapihan mahdollisen vajan ja aidan tiimoilta. Espoon Kaupunki on investoinut chattibottiin jonka esimerkkillinen palvelualttius selviää oheisesta kuvasta.

Lienee käytetty oikeaa tiskin-yli-palvelua simulaattorimallinuksessa, että on suurella verorahalla saatu näin aidon tuntuinen palvelukokemus aikaiseksi?

Sinne pitää näemmä soittaa.

Takapihan profiilin kohotus

Kaukolämmön runkolinjan rakentamisesta  (Hiihtolatuun tulee lämmitys (8.4.2019)) koitui meille lopulta onnenpotkuksi. Hommaa hoitava yhtiö nimittäin lupasi laittaa meidän takapihan kuntoon kerta koneet ja materiaalit ovat jo muutenkin paikalla. Projektin tavoitteena oli tehdä portaikon viereinen rinne uusiksi, tehdä pohjat vajalle sekä kompostille ja suurentaa tallin edustan parkkipaikka vanhan omenapuun alueelle.

Wanha ja Tattivaaran viimeinenkin omenapuu lähti.

Hoitivatpa myös kaupungilta luvat viistää peltoa kohti pyörätietä koko matkalta. Tämähän meiltä kiellettiin rakennusvaiheessa. Myöhemmin kun luiskaamiseen saatiin lupa niin kaupungin kaivurimies teki luiskasta kelvottoman (Kaupungin lupaamien näkösuojapuskien paikat (15.9.2016)). Kunnon luiskan avulla tallin eteen saa lumelle kunnon paikan ja turvallisemman autonkääntömahdollisuuden

Projekti alkoi vanhan omenapuun poistamisella. Sahatessa se osoitautui täysin läpimädäksi, oksia myöten. Puu olisi joka tapauksessa joko kuollut tai katkennut ja kuollut muutaman vuoden kuluessa.
 

Avuksi tullut lapiomies rouhaisi ja nosti Tattivaaran vanhat kuuliljat ja uusimman Rhododandrhon (Rhodo #2 maahan (18.9.2016)) takarinteestä suojaan nurmikolle ja odottamaan rinteen uutta pintaa ja pengerrystä.

Tallin puolella kaupungin istuttamat pensaat (Sedät istutuspuuhissa (26.10.2016)) nostettiin asfaltille odottamaan luiskan valmistumista. Nuo pensaat (14kpl) olivat huonossa kunnossa ja melko kitukasvuisia takaoven pensaisiin nähden.

Viime talven runsas lumimäärä myös runteli pensaita.

Takarinteestä kuorittiin pintamaa pois, siihen päälle laitettiin suodatinkangas ja sen päälle hienoa hiekkaa noin 15cm kerros. Tuo on samaa hiekkaa mitä kaukolämpöputken ympärille tuli ja sitä oli ylimääräinen kasa sopivasti nurkilla.

Wanha Rohdoshdrodo (Wanha Rodo uuteen kotiin (3.4.2016)) sai jäädä paikalleen töiden ajaksi.

Töiden yhteydessä maasta löytyi kolme isoa kiveä sekä ilmeisesti Wanhan Tattivaaran alkuperäinen betoniporras (kuvassa pystyssä) ainakin 50-luvulta.

Jäljestä päätelle saattaa tuo olla vanhempaakin perua jos tässä on ollut jokin muu rakennus joskus. Tietoa ei ole.

Päätimme sijoittaa antiikkiportaikon liuskaan ylösalaisin. Sen alapinta on sattumalta nätti yhdistelmä kiviä ja betonia.

Takapihan mäkeen tehtiin kaksi pengerrystä kivillä ja edesmeneen Rouva Ekbladin tammen rungoilla. Tuo tammihan katkaistoon tontin sisäänajon kulmalta heti rakentamisen alussa.

Varmistin rungot paikalleen poraamalla rungon läpi reiän ja iskemällä siihen pystyyn harjateräksen.

Mittasin vanhan omenapuun alueella tontin kulmien paikat asemapiirroksen ja talon kulman avulla. Laitoimme kulmiin ja takapolun portinkohdille 300mm putket pystyyn. Voin seuraavaksi valaa niihin anturat aitaa ja porttia varten.   

Tallin eteenluiskaan tehtiin soralla parin metrin kantava alue. Se on asfaltista vielä noin 30cm alempana mutta lunta tuohon voi nyt pakata. Samalla kaupungin evakkopensaat istutettiin uuteen paikkaan.

Huleveden ulostuluputken korjaus

Samalla kun pihatöitä tehtiin kävin hakemassa Kaivokselan putkiliikkeestä 'Salaojaputken laskuaukon' eli pitkän, kovan putken jonka päässä on myyrälukko.

Wanha putki ja varsinkin sen pääty (Viemärin kettusuoja (12.8.2012)) on jo jonkin aikaa kavannut päivitystä.

Kaivinkoneen kanssa uuden laskuaukon paikalleenlaitto oli viiden minuutin homma. Siitäkin meni puolet siihen, että hain autotallista käsisahan. Kun poikkaisin vanhan kettusuojan irti niin sieltä löytyi yksi myyrä ja yksi spraypullon korkki.

Uusi putki on nyt asianmukaisesti paikallaan, merkitty ja toimiva. Eipä tarvitse tästäkään huolehtia.

Terassin pihatakalle uusi suunnitelma

Terden takka on ollut suunnittelun alla jo jonkin aikaa. Takan paikka on tiedettävä ennen lasituksen rungon valmistamista.

Tein irtotiilistä jo pari vuotta sitten mahdollisimman ruman mutta toimivan 'motivaatiotakan' (Terassin takka ja sen suunnittelu (27.4.2017)) nopeuttamaan designin valmistumista. Ei nopeuttanut.

Lopulta eräässä sisutusohjelmassa vilahti pihatakka joka kiihdytti talossamme asuvan naisen design-rattaita siten, että teimme uudet suunnitelmat; Kulmatakka on out, keskitakka in.

Piirtelin siis keskitakan mittoineen paikalleen. Kyseessä olisi pohjaltaan 70x120cm kokoinen valmistakka jonka myydään osina. Hintaa tuolle tulisi muutama tonni, ja painoa toinen mokoma.

Itse lasituksen muoto ja runko on vielä tässä hahmotelma mutta ajatuksesta saanee kiinni. Takan saa tuohon muurata miten haluaa (Terassipäällikkö: Muuraa vaan rauhassa (24.5.2017)).

Terassilaudoitusta tehdessäni jätin takkaa varen aukon terden kulmaan. Hölmönä luulin silloin (Terassin viimeiset laudat (18.10.2015)), että tämä takka olisi nopea homma.

Tuossa terden allahan on oikea runko missä on jo tolppakengätkin valmiiksi valettuina. Pohjatöitähän tuossa on jo kaikenlaista:

• Pihaterassin suunnittelua (6.10.2012) 
• Pihanterassin antura valmiina (18.12.2012)
• Terassin puoliskon kaatokorjaus ja tasoitus (18.7.2014)
• Pihan terassin huopakate (30.7.2014)
• Terassin rungon valmistusta #3 (24.5.2015) - Huomaa portaiden rakenne ja tukeminen
• Olkkarin edustan terassi valmis (18.7.2015) 

Robo kanteli kitkijän kihvelitempusta

Olin naapurissa avustamassa tykin asentamisen kanssa kun Brutukselta tuli kännykkään viesti, että se on varastettu ja viety pihalta pois. Lähdin samantien katsomaan mitä pihallamme oikein tapahtuu...

Selvisi, että meillä asuva nainen oli kitkenyt voikukkia ja samalla sitten poikkaissut Brutuksen kehälangan.  Ja koska robo kadotti pihan kehälangan signaalin se ilmoitti olevansa varastettu.
 

Pääsin duunireissujn takia korjaamaan kehälankaa vasta seuraavana viikonloppuna. Onneksi katkopaikka löytyi helposti ja langan päät olivat sopivan mittaisia niin, että ne oli helppo juotaa yhteen. Vedin juotoksen päälle suojaksi kaksikertaisen kutistesukan.

Samalla selvisi, että kihvelikitkijä oli katkaissut robon elämänlangan onneksi vain yhdestä kohtaa. Olisi nääs harmittanut uusia koko lanka jos se olisi mennyt monesta kohtaa poikki eikä kaikkia katkoja olisi löytynyt.

Robokausi auki - Brutus pihatöihin

Päätin aloittaa nurmikonleikkuukauden eli otin siis Brutuksen tallista esiin ja tulille. Nurmikko kaipaa ainakin muutamaan kohtaan hiukan kalkkia mutta muutenhan tuo on muutaman oksan siivoamista vaille kesävalmis.

Lopputarkastus läpi huomautuksitta - Talo valmis

Talojemme lopputarkastus pidettiin tänään. Se meni läpi huomautuksitta. Tattivaara II on siis virallisesti vihdoinkin valmis. Tätä onkin odotettu jo jonkin aikaa (Loppukatselmoinnin esitarkastus paljasti yllätysmutkan (19.3.2018)).

Lopputarkstuksen yhteydessä tuli esiin mielenkiintoinen mutka: Olin tehnyt verottajalle rakentamisilmoitukset kuluista jo 2017-2018. Nuo ilmoitukset eivät lopputarkastuksessa saisi olla kolmea kuukautta vanhempia.  Teimme tarkastajan kanssa nollan arvoisen ilmon verottajalle tätä varten. Siellä varmaan kiitellään.

Tänään tuli myös kuluneeksi tasan seitesemän vuotta rakennusluvan myöntämisestä, se on myönnettu 3.5.2012.Kaikki rakennuslupaan ja mm kaavoitukseen liittyvät jutut Rakennuslupa -tagilla.

Tarkastuksen taideaita lopputarkastusta varten

Teimme umpisateessa naapurille 'tarkastuksen taideaidan' huomista lopputarkastusta varten. Nuo lavat tulivat toiselta naapurilta ja niistä oli tarkoitus väkertää komposti mutta tässä kävi nyt näin.

Hulevesiputki taas korjattu

Hulevesiputki taas korjattu. Se oli poikki melkein viikon (Hulevesiputki poikki jo viidettä päivää (16.4.2019)). Putkeen tuli pieni kaari mutta en tuosta jaksanut naputtaa. Jos se menee tukkoon niin fortumin homma on tuo korjata.

Hulevesiputki poikki jo viidettä päivää

Koirankusetusbaanan kaivuutyömaa on edennyt jo meidän ohi (Hiihtolatuun tulee lämmitys (8.4.2019)).

Tässä kuvassa kaivuri on juuri hulevesiputken kohdalla viime perjantaina 12.4.2019. KV ja JV (käyttö- ja jätevesi) ovat pellossa jossain pidemmällä.

Hulevesiputki meni poikki. Siitä puutui sora putken ympäriltä ja varoitusnauha. Kaivurikuski valitteli että putkikin on näemmä sähköputkea (punaista) eikä vesiputkea (mustaa) niinkuin sen olisi pitänyt olla.
  

Tätä kirjoitettaessa näin tiistaina hulevesiputki on vielä poikki. Toivottavasti korjaavat tuon niin, että siihen ei tule pahoja mutkia tai saumoja.  Niihin kun kertyy tukos joskus myöhemmin.

Pellolla pyöriessa huomasin, että kaupungin ojan perkaajat ovat viime vuonna jättäneet tuon huleveden ulostulon (Viemärin kettusuoja (12.8.2012)) jonnekin perkuujätteiden sekaan. Se pitää käydä sahailemassa esiin tässä keväällä.

KV- ja JV jäivät lopulta löytymättä. Niiden tarkka paikka pellossa on yhä täysi arvoitus. Ovat tuota kaivuu-uraa syvemmällä eli vähintään 1,5m syvyydessä, jos ne nyt tuossa pellossa menevät kuten kuvittelen.

Yläpohjan kevättarkistus - Kaikki ok

Kömmin jälleen yläpohjaan tarkistelemaan talven tekosia.

Siellä oli kaikki ok, mitä nyt tuuli oli hiukan pöllytellyt villoja.

Lähettivät kirjeen - Turhaa parjasin

Turhaa parjasin tiedottamisesta (Kaavaluonnokset Espoon sivuille (9.4.2019)), lähettivät oikein kirjeen meille.

Kaavaluonnokset Espoon sivuille ja asukastilaisuus ensi viikolla

Kaavaluonnokset löytyivät pitkähkön surffailun jälkeen Espoon nettisivuilta otsikolla  Kaupunkisuunnittelulautakunta Pöytäkirja 14.03.2019 / Pykälä 45. Ihan aloitteleva surffari ei tuota olisikaan löytänyt mutta osasin etsiä noita edellisen tapaamisen perusteella (Kaavahenkilöitä tapaamassa, taas (18.3.2019)).

Samalla huomasin, että ensiviikon keskiviikkona on asukastilaisuus Espoonväylän kaavahankkeista. Siellä voinee samalla kysyä miksi tämä tiedottaminen kusee näin paljon (esim Hiihtoladun lämmitys (8.4.2019)) tai ei kirjepostia naapuritonttien omistajille (tokihan sellainen voi vielä tulla), vain www-sivuilla ilmo.

Hiihtolatuun tulee lämmitys - Melkein ainakin

Tonttimme vierestä kulkevan koirankusetusbaanan ja hiihtoladun alle tulee lämmitys eli kaukolämmön runkoputki. Vastahan tuo väylä valmistui (Koirabaanan valot paikallaan (6.7.2016)) joten nyt on hyvä hetki kaivaa se ylös.

Meille tämä putkityömaa ja Fortumin projekti selvisi ihan sattumalta ja samalla viikolla kun työt meidän kohdalla alkavat. Viikonloppuna katosivat valotolpat ja tänään ilmestyi linjakepit. Pari viikkoa sitten tavattu Espoon kaavahenkilökään (Kaavahenkilöitä tapaamassa, taas (18.3.2019)) ei osannut sanoa putkesta mitään, mitä kovasti ihmettelemme. Eipä paljoa tuntunut tiedotus ketään kiinnostavan.

Fortumin tiedote: Vikonloppuna kadonnut valotolppa

Onni onnettomuudessa oli, että olimme juuri aloittelemassa takapihan laittoa ja kaivurimme ei vielä ehtinyt tuonne sekaan sotkemaan. Siitä olisi tullut turhia kuluja. Mutta takapihan aikataulu meni nyt uusiksi ja sovittu kunttatoimitus ei taida onnistua ainakaan toukokuussa.

Pidimme tänään rasiteputkikatselmoinnin työmaan johtajan kanssa. Tässä yhteydessä selvisi, että meidän KV ja JV eli käyttö- ja jätevesiputket sekä huleveden putken tiedot puuttuvat yhä kaupungin rasiteputkikartasta. Olenhan vasta kahdesti ne sinne merkkauttanut ja ne on meidän rakenusluvassakin.

Tiedotus projektista olisi Fortumin ja Espoon kaavaosaston oppien mukaan mennyt siis niin, että kaivuri rouhaisee käyttöveden poikki ja sitten menen kyselemään, että midä viddua täällä tapahtuu?

Projektin ohimeno meidän kohdalla kestää noin kuukauden ja arvaus oli, että menee toukokuun loppuun ennen kuin koirabaana ja kaikki on taas paikallaan. Siihen asti tuosta tulee meteliä, pölyä ja tärinää.
 

Maanantaina ilmestyivät linjakepit ja sain työmaanjohtajan kiinni. Pidimme samantien putkikatselmoinnin.

Kaukolämmön runkoputki tuo Espoon päälinjaan, joka nykyisellään menee Suomenojalta hiihtomajan ohi pohjoiseen, uuden haaran. Uusi lämpövoimala joka tuota haaraa ruokkii on Kivenlahden teollisuusalueella (HS 8.4.2019).

Putkessa kulkee noin sata-aseteista vettä pienessä paineessa noin 2m/s. Putket tulevat noin 150cm syvyyteen ja ne on eristetty niin, että ladun lämmitysilmiötä ei todellisuudessa pitäisi tulla. Jos tuollaiseen tulee vuoto sopivalla kohdalla, riittää meillä saunatasoista lämpöä laajemmallekin alueelle.