Takavajaan sähköt ja halkohylly

Takavajan kasaamisen yhteydessä (Vaja nousi pikavauhtia paikalle (15.10.2022)) vedin sinne pihan sähkörasiasta maasähköpiuhan. Piuha on kaikkineen odottanut kytkentöjä tähän asti. Nyt kun meille on tulossa halkoja lisää (tilasin 5 heittokuutiota, ne tulevat ensi viikonloppuna) niin vajan laitto tuli ajankohtaiseksi.

Tuttu sähkömies saa sanoa noista mielipiteensä ennen kuin karvoihin laitetaan virrat päälle. 

Takaseinälle tuli jämälaudoista koko seinän mittainen teline. Se on reilusti irti takaseinästä ja lattiasta. Nuo lattian tukipalkit ovat järeitä jotta halkojen paino tulee pelkkien lattialautojen sijaan rungolle ja anturalle.

Samalla kun puuhastelimme vajassa teimme kytkennät valmiiksi liiketunnistimelle ja tulevalle valolle. Talvella ja pimeässä halkoja hakiessa on kivempi, jos samalla näkeekin jotain. Tähän valohommaan palataan myöhemmin.

Etuoven katoksen kaatokorjaus

Katoksen oikea kulma on pudonnut

Etuoven katos on vuosien saatossa vinksahtanut. Huomasin tuon jo joitakin vuosia sitten mutta jostain syystä en ole tuosta blogannut täällä, olisi pitänyt. Vinksahtamisen huomaa parhaiten sateella, kun ränni sataa yli sisältä katsoen oikeasta päästä, tai ikkunan vaakalinjaa vasten tarkastellen.

Tuo etuoven terassin laatta ei ole vakaa, siitä on ollut merkkejä ja murheita ennenkin: 

• Fillarikellarin seinä pysyy paikallaan (8.11.2020)
• Fillarikellarin seinän ja portaikon välin tiivistys (31.7.2018)
• Romahtaneen anturan korjausvalu (9.7.2013)
  

Ongelman pääsyy lienee huonosti tehty maantäyttö ja lätkäys. Rakennusvideosta (16.4.2014) näkee kohdasta 4:15 eteenpäin, miten tuo terden alusta on tehty.

Mittailin iltahämärässä laserin avulla, että kulma on nyt kymmenessä vuodessa pudonnut 41 mm. Tein siihen 43 mm jatkopalikan. Oikean kokoista tolppaakin oli lasiterden rakentelun jäljiltä sopivia pätkiä tallessa.

Homma alkoi tolpan tukemisella kahta puolin kulmaraudoilla, ja koko katoksen oikean reunan pönkäämisellä hallitunkin avulla. Sitten rälläköimme vanhojen naulauslevyjen naulat poikki. Kastelin samalla huolella ympäristöä niin, että ei tarvitse pelätä samalla talon polttamista.

Naulauslevyjen irrottua katto nousi tunkilla helposti irti. Hakkasin ne jämänaulat sisään tolppaan ja kurkeen. Kun kattoa oli nostettu hitaasti noin 50 mm vedin naulauslevyjen alle ja piiloon jääviin pintoihin pohjamaalit.

Uusi palikka sujahti paikalleen kuin se olisi ollut siihen tehty, mitä nyt 115mm mittatolpassa on aina muutaman millin heittoja. 

Mulla oli jäänyt talliin Harrison-hommista pidempi naulauslevy (Akun vaihto ja uudet kiinnikkeet (21.6.2015)) joka sopi tähän kohtaan täydellisesti sen edellisen hiukan lyhyemmän levyn tilalle.

Ruuvasimme naulauslevyt paikalleen ankkuruuveilla. Lopuksi vedin saumoihin lakkakittiä ja koko komeuden päälle pohjamaalit.

Kaikenkaikkiaan työssä meni vain muutama tunti, ja se oli paljon helpompi tehdä kuin etukäteen pelkäsin. Mutta tämän homman suunnittelussa ja miettimisessä ennen töiden aloittamista meni koko kesä. 

Yhdessä vaiheessa suunnittelin katkaista tuon tolpan, sen jatkamisen sijaan. Mutta luovuin tästä koska siihen on vaikea leikata suoraa katkaisupintaa, vaikka olisi isokin käsisirkkeli. Lopulta tämä yläpään jatko oli se oikea temppu.

Katsellaan, putoaako tuo jatkossa lisää. Ongelman juurisyy on kuitenkin huonosti tehty maaurakka ja etuoven laatan antura. Yksi kunnon ratkaisu voisi olla injektoida etuoven laatan alle materiaalia niin, että tuo liike saadaan lopulta loppumaan. Pitänee tarkkailla jatkaako tuo tolppa vajoamistaan.

Uusi tuikku 28v palvelleen kynttelikön tilalle

Eilen tuli 28 vuotta siitä kun saimme lasiterden kynttelikön (Halpiskynttilät nuupahtivat helteessä (11.9.2022)) lahjaksi. Se on ehtinyt olla monessa paikassa (ja maassa) mukana.

Meillä asuva nainen bongasi uuden (wanhan) lyhdyn nettikirppikselta. Puuhastelin siihen tänään sähköt ja asensimme sen kynttelikön paikalle lasiterdelle.

Siinä on nyt 240V himmeä ledilamppu mutta taidan vielä vaihtaa siihen 24V tekniikan ja laittaa sen rinnan tuon taustalla näkyvän valoketjun kanssa. Noita valoketjun 24V lamppuja saa myös E24 kantaisina. 

Pesukoneen oven mansetin vaihto, vaihto ja vaihto

Vasta hiljakkoin eli vuonna 2004 hankkimamme pesukoneen oven tiiviste rupesi vuotamaan viime talvena. Oven vastaiseen huuleen on tullut pieni, alle sentin mittainen repeämä.

Hommasin internettavaratalosta siihen uuden mansetin. Löytämieni nettiohjeiden mukaan koko kone pitäisi purkaa kylkiä myöten, että tuohon pääsee käsiksi. Homman aloittaminen siis venyi tähän asti.

Osoittautui, että internet oli väärässä. Mansetin saa vaihdettua vain irroittamalla koneen etulevyn; Yksi 10-millinen pultti ja neljä torxia. Itse mansetti on kiinni kahdella bandulla, toisessa on jousi ja toisessa 8mm kiristin. 

Homma oli tehty puolessa tunnissa. Turhaan skagasin sen aloittamista.

Vaan ei ollutkaan. Tuo uusi mansetti ei ilmeisesti ole täysin identtinen sen wanhan kanssa. Se on kyllä vesitiivis, mutta rumpu ottaa pyöriessä johonkin kiinni ja kone pitää ylimääräistä meteliä. Irroitin mansetin, ja laitoin sen uudelleen kiinni, jos vaikka se olisi ollut vain huonosti paikallaan. Meillä asuva nainen raportoi, että nyt kone paitsi metelöi niin myös savuaa. 

Wahnassa on selvää kulumaa

Homma meni taas uusiksi. Tutkin vanhaa ja uutta mansettia vierekkäin. 

Uuden mansetin sisäkaulassa, siinä osassa joka on pyörivää pesurumpua vasten, oli paikoin selvästi sormin  tuntuvaa karheutta. Vanhassa mansetissa oli samassa kohtaa oikein selvä kuluma. Pyörivä pesurumpu ottaa siis tuosta kiinni mansettiin. 

Otin uuden mansetin vielä kerran irti ja vein sen talliin työstettäväksi. Vetelin rälläkän käsivaralla tuosta kumisesta kynnyksestä reilusti mittaa pois.

Kumit kiinni ja kone testiajoon. Nyt ei kuulu ääniä tai pärinää, eikä näy savua. Tässä vaiheessa päättelin, että se aiemmin raportoitu 'savu' oli kumipölyä. Toivottavasti se on nyt tällä valmis seuraavat 20 vuotta.

Istutusastian pohjien tarkastus ja uudet kukat

Hämmästyksekseni terden istutuslaatikot ovat jo 9-vuotiaita (Kukkapurkin kaiteet ja istutukset (11.7.2016) ja Kukkalaatikoiden vesipohjat (12.10.2015)). Viime vuodet tuossa purkissa on kasvanut havuja ja vuorimäntyjä, mutta niistä oli aika päästä eroon. Olin huolissani, että moiset pikkupuut ovat purkkeihin liian vahvoja ja rikkovat vesitiiviit rakenteet.

Punnersimme vasemmanpuoleisesta laatikosta vuorimännyt irti jo viime kesänä (Pääportaikon viereen ja muita istutuksia (28.5.2023)). Nyt tuli aikaa tyhjentää laatikot ja tarkistaa niiden rakenteet, ennen uusia istutuksia.

Odotin etukäteen, että ainakin pohjalla olevat vesivanerit olisivat jo täysin vaihtokunnossa. Olin väärässä. Nuo kestävät tuolla vielä ainakin viisi vuotta.

Kaivoimme esiin vasemmanpuoleisen ja keskimmäisen laatikon rakenteet. Niihin tuli tuon vanerin päälle uudet kankaat, uudet mullat ja lopuksi uudet kasvit.

Oikeanpuoleiseen laatikkoon jäi vielä irti punnerrettavalksi pari vuorimäntyä. Katsotaan milloin niihin riittää energiaa, aikaa ja keliä.

Lopussa kukat seisoo

Pettänyt letku takuuvaihtoon

Hommasimme yläpihalle jo vuosi sitten alennusmyynnistä uuden letkukelan. Meillä asuvan naisen mielestä tämä uusi olisi paitsi tyylikkäämpi niin myös aikaisempaa toimivampi käyttää. 

Nyt melkein tasan vuoden ikäisenä ja kesken heinäkuun helteiden tuo letku yllättäen petti melkein koko matkalta. Se puhkesi oranssin ja mustan raidan saumasta ja aloitti elämänsä epätasaisena tihkuletkuna.

Otin yhteyttä vehkeen myyneeseen kauppiaaseen, joka taasen otti yhteyttä valmistajaan. Saimme alennnusletkusta nopeasti rahat takaisin. 

Koska itse kela on toimiva hain rautakaupasta saman valmistajan paremman laatuisen, kiertymistä vielä enemmän vastustavan letkun.

Letkun vaihto kelaan vaati muutaman työkalun. Kelaan olisi varmaan mahtunut jopa 30m letku, mutta meillä asuva nainen intti, että 20m on jo tarpeeksi iso.

PePiPa24 - Perinteiset Pihatien Paikkaukset 2024

Odotetusti kesäkuun halkeamat (Tien hautavajoama jatkaa tektoonista liikettään (24.6.2024)) poikivat jälleen paikkaustalkoot.

Aikasemmisata vuosista poiketen (PePiPa23 - Perinteinen Pihatien Paikkaus 2023 (6.11.2023)) pidimme ne jo nyt elokuussa. Saa nähdä ollaanko liian aikaisin liikenteessä ja johtaako tämä vielä yhteen uuteen korjaukseen tänä vuonna. 

Paitsi noita halkeamia niin tiehen on tullut myös painaumia niin, että hulevesien kaadot on pielessä. Tuollekin pitäisi tehdä jotain, mutta annoimme asian (taas) tällä kertaa olla. .

Paikkausmetodi oli aiemmin hyväksi ja helposti tehtäväksi havaittu: 

1. Halkeaman putsaus: Ensin lehti puhaltimella mitä lähtee ja loput polttoon töhöllä.
2. Halkeamaan hienoa hiekkaa niin paljon kuin sinne mahtuu. Tätä vaihetta ei viime vuonna juuri tehty. Ajan kanssa ja lakaisemalla meillä meni melkein kolme säkkiä hienoa hiekkaa.
3. Päälle katon paikkaamiseen tarkoitettua bitumimassaa. Sitä voi levittää vaikka tasoituslastalla. 
4. Tuon päälle töhöä jotta massasta saadaan tasainen. 
5. Massan päälle hiekkaa jotta se ei tartu autojen renkaisiin ja kävelijöiden kenkiin. 
6. Tielle vuorokaudeksi roskapönttö ja maalipurkki tms mitä siinä nyt on niin, että noiden päältä ei ihan heti ajettaisi autoilla.

Läheisen vanhan puusillan uudistusmittauksia

Kaupungin puuhamiehiä ilmestyi läheisen puusillan luokse, puuhastelemaan jotain. Muutamaan otteeseen aikasemmin, kun tuolla on ollut puuhastelijoita, niin meiltä on katkaistu (vahingossa) vedet. Kaupungin putkirasitekartoissa ei taida vieläkään olla tiedot kunnossa.

Tällä kertaa hommissa oli kuitenkin maanmittarit. Siellä valmistellaan kuulemman vanhan puusillan korvaamista uudella sillalla. Tuo vanha silta ei kestäisikään esim rakentamisrallia rekoilla.

Lasiterden pöytään uusi pintalevy

Valmis terden pöytä

Lasiterden pöytänä on pitkään ollut keskeneräinen projekti. Nakertelin joitakin vuosia sitten wanhasta ompelikoneen jalasta levennetyn version, ja liitin siihen siperianlehtikuusilaudoista tehdyn kannen. 

Siperianlehtikuusi vetää vanhetessaan todella voimakkaasti propellille. Juomalasit eivät tahtoneet pysyä pystyssä. Se kansi ei siis toiminut ja pöytään oli pakko laittaa uusi kansi. 

Etsiskelimme pitkään sopivaa wanhaa puulevyä, irtolankkuja, lautoja tai vaikka oikean kokoista vanhaa ovea. Sellaista ei tullut vastaan.

Pöytä työn alla ennen hiontaa ja maalausta

Sensijaan tallissa lurkki wanha Unkarin hankinta, Ikean pöytälevy joka on saanut kyytiä ja kolhuja tässä vuosien saatossa. Niimpä otin tuon levyn käyttöön. Sahasin sen sopivaan mittaan, siirsin sen tuet uusin paikkoihin, ruuvasin jalan paikalleen, hioin levyn, maalasin välihioin ja maalasin uudelleen lopullisen pinnan. 

Hionnan kanssa hain karkeutta, levyn on tarkoitus vaikuttaa vanhemmalta kuin se on. Reunoissa on siis vaihtelevaa muotoa ja kuluneisuuden tuntua. 

Samalla tulin hankkineeksi kauan himoitsemani epäkeskohiomakoneen. Koska nyt sille oli tarvetta.