Vinoutuneen halkoaidan suoristus

Wanhan halkoaidan perustukset (Halkoaidan alarunko ja anturat (16.7.2016)) ovat  antaneet  periksi muutamassa vuodessa. Huomasin tuon kallistuksen jo 2019 kesällä (Köynnöksille ristikkoa (16.6.2019)) joten mitään nopeaa kaatumista tässä ei ole ollut silmillä. 

Aidan pohjoispään kulma oli ehkä 10cm kallellaan naapuria kohti, sensijaan toinen pää seisoo yhä tiukasti suorassa. 

Itse aidan suoristus oli suoraviivaista, vedin kulmasta taljan lasiterden tolpanjalkaan joka on ankuroitu syvälle betoniin. 

Sitten kun aita oli suorassa ruuvasin päätytikkaaseen uudet vinotuet kanittamaan kallistusta sekä valutin pohjoispään anturan ympärille säkillisen verran juotosbetonia. 

Juotosbetonin työaika on lyhyt joten sen kanssa meinasi tulla kiire,. Betoni kun halusi hyytyä käyttämääni letkuun jolla ohjasin betonia oikeaan kohtaan. 

Purin taljan seuraavana päivänä ja aita jäi sekä pystyyn että suoraan mihin sen mallasinkin. Nyt sitten vain tarkkailua...

Ikkunanpesurobotti tuli taloon

Olohuoneen sivulasi on ollut pirullinen pestävä vaikka alla kulkevassa portaikossa on juuri siinä kohtaa tikkaita varten tasanne (Takaportaan runko ja ala-askelmat (7.8.2016)). Tuon ikkunan pesussa on  tikkailla heiluvalta tarzanittareltamme nyrjähtänyt olkapää ja niska ja monta muuta valitusta.

Nyt kun rakennan lasiterassia niin ikkunapinta-alaa tulee vielä reilusti lisää. Osa siitä vielä hankalasti pestävää.

Verkon tarvikekauppoja selatessani törmäsin ikunanpesurobottiin. Sellainenhan piti saada Brutuksen seuraksi! Odotus oli pitkä mutta nyt meillä on ikkunanpesurobotti! 

Innostuin heti pesemään ikkunoita. Tuo ennen niin kinkkinenkin ikkuna hoitui ihan huristellen. Ovien yläpuolisista matalista vaakaikkunoista robo ei selviä, mutta kapeat pystyikkunat se klaaraa. Paras jälki näemmä tulee, kun ensin sutaisee ikkunan käsin mutta jättää viimeistelyn ja kuivaamisen robolle. 

Pidemmän ajan käyttökokemuksia sitten joskus myöhemmin.

Ekat letut uudella piipulla

 

Piipun muuraus terden takkaan

Piipun muuraus alkoi teräksisen silinterihatun leikkaamisella. Sellainen sattui onnneksi löytymään muurarin varastosta valmiina, kun en tuollaista osannut itse tilata. 

Silinterihattu tulee ylösalaisin tuohon betonivalun päälle. Sitä piti leikailla ja muotoilla niin, että takan tulivalun (Terdetakan yläosan tulivalu (27.7.2020) ja Valumuotin purku (29.7.2020)) ja piipun liitos olisi mahdollisimman tiivis mutta samalla hiukan irti toisistaan.  

Kuvassa näkyy hyvin piipun offsetti allaolevaan tulivaluun nähden. Ei menyt ihan putkeen, mutta lähelle kuitenkin. Muurarin mukaan tuo on myös ihan normaalia.

Silinterin alla ja ympärillä on joka välissä palovillaa . Tämä pitää silinterin irti takan rungosta. Piipun tuliputki, eli se varsinainen piippu seisoo tuon silinterin päällä.

Piipun alimman harkon mallailu paikalleen on tarkkaa hommaa. Se pitää saada keskelle, tasan takareunan kanssa ja aivan vaakasuoraan.

Ja koska nuo piipun kulmien kierretangot eivät sittenkään tulleet aivan oikeisiin kohtiin tuon mallailun kanssa teki tiukkaa.

Alimman harkon reunaan leikkasimme valmiiksi aukon savupeltiä varten.

Sisään  tuli n 10cm pala sisäputkea ja vastaavaa eristevilla. Tähän päälle aseteltiin sitten savupelti ja sen päällä olevaan uraan sitten loput leikatusta sisäputkesta ja villasta.

Ekan harkon muuraus ja savupellin hipostelu paikalleen oli tämän päivän urakan hitain osuus. Yli puolet ajasta kului tämän ensimmäisen muutaman kymmenenn sentin parissa. 

Alun hitaiden jälkeen loppuosa piipusta nousikin nopeasti. 

Suoran putken muuraamisessa on vain muutama vaihe jokaisen harkkovarvin kanssa: 

1. Kulmien juotosvalu harkon yläpinnan tasalle. 
2. Harkkolaastia ulkoharkon yläpintaan (kuvassa)
3. Uusi harkko paikalleen, tarkista suoruus passilla
4. Tulilaastia sisäputken yläpintaan
5. Uusi sisäputki juuri muuratun harkon sisään
6. Villat paikalleen
7. Palaa kohtaan 1 kunnes piippu on oikeassa korkeudessa

Juotosbetoni btw jähmettyy nopeasti, joten sitä ei kannata valmistaa kovinkaan paljoa kerralla.

Muurauspäiväksi osui onnekkaasti hieno keli. Juurí ja juuri liian kuuman ja lämpimän välissä.

Kuvassa piippu on jo lävistänyt rakennusmuovikaton.

Teimme lasiterden katolle jämäpalkeista telineen jolla muurari saattoi heilua ilman putoamisen pelkoa. Sinne telineelle sai nostetuksi myös tikkaat.

Valmiiksi muurattu piippu tulee toista metriä katon räystään yli. Muurari yletti varpaisillaan kiinnittämään erikseen hommaamani rosterisen piipun hatun.

Nyt piippu saa kuivaa useamman päivän ennen kuin alan kokkaamaan nuotiolla safkaa.

Rappaaja, se sama luotettava ja osaava joka rappasi myös meidän talon, on luvannut tulla tasoittamaan ja rappaamaan takan ja piipun vielä ennen lasien asentamista, tässä kesäkuussa. En vain ole saanut rapparia kiinni.