Työterveyslaitoksen painostuksesta eri ministeriöissä oli käynnistynyt mittava määrä toimia homeongelman ratkaisemiseksi. Reijula oli vuonna 1996 toiveikas siitä, että työ tuottaisi tulosta.
”Elämme parhaillaan homeongelman vaikeinta aikaa. Tiedon lisääntyessä, korjaustöiden käynnistyessä ja homeisten rakenteiden saneerauksen jälkeen olemme varmasti pääsemässä voiton puolelle ennen vuosituhannen vaihtumista.”
Vuosikymmentä myöhemmin Reijula joutui toteamaan, että homeongelma oli kaikkea muuta kuin ratkaistu.
”1950- ja 1970-luvuilla rakennetut sairaalat kärsivät homevaurioista ja huonosta sisäilmasta. Niiden takia puolensataa sairaanhoitajaa sairastuu vuosittain esimerkiksi astmaan. Lisäksi vuosittain noin parikymmentä vakavasti sairasta potilasta kuolee altistuttuaan huoneilmaan kulkeutuneille mikrobeille”, kertoi sairaaloiden kiinteistökannan kehittämisprojektissa mukana ollut, silloin jo professoriksi nimitetty Reijula vuonna 2008.
Vuonna 2012 Reijula oli luovuttamassa eduskunnan tarkastusvaliokunnalle raporttia, jossa todettiin:
”Korjausvelka kasvaa koko ajan, minkä vuoksi kosteus- ja homevaurioille altistuu asuintaloissa noin 320 000-600 000 ihmistä ja päiväkodeissa, kouluissa, hoitolaitoksissa ja toimistoissa noin 240 000-360 000 ihmistä. Kosteus- ja homeongelmien laajuudeksi arvioidaan vuosittain 500 miljoonaa euroa.”
Eniten tässä pelottaa se, mitä seuraavassa artikkelissa vuonna 2022 kerrotaan tiedettävän olleen pielessä noin vuoden 2012 rakentamismääräyksissä (Positiivinen rakennuslupapäätös saapui (10.5.2012)) ja parhaassa 'hyvässä rakennustavassa'.
Koko juttu: http://www.rakennuslehti.fi/2016/03/nain-suomi-homehtui-hyva-rakentamistapa-sai-aikaan-pahaa-jalkea/
