Tein tänä viikonloppuna alakerran lattialaatan ja seinän väliset tiivistykset. Tämä on jo tuttua hommaan, ehdinhän tehdä saman homman nykyiseen evakkokämppään (
Kaapin takana on reikä (7.1.2010) ja
Tee-se-itse - Tulee parempi (21.10.2009)).
Isoäitini oli hammalääkäri. Lääkärin vanha työkalu pääsi jälleen tositoimiin valukaistan kaapimiseksi pois. Työkalu oli sattumalta kuin juuri tähän hommaan suunniteltu, mitä nyt väsyneenä oikean käden rystyset vähän hieroivat betonisenää.
Tiivistys tehdään kaksikomponenttisella polyuretaanihartsilla. Kokkasin puolen litran satseja ensin lattialla kykkimällä ja siihen väsyttyäni betonipaljujen päällä istuen.
Yhteen satsiin voi lisätä myös vettä mikä kiihdyttää laajenemista mutta samalla lyhentää työaikaa. Käytännössä huomasin noin ruokalusikallisen hyväksi veden määräksi jokaista puolen litran hartsisatsia kohden.
Levitys valmiiksi auki kaavittuun vakoon on itseasiassa hauskaa hommaa. Hartsi on geelimäistä mutta samalla hyvin juoksevaa niin, että se silmin nähden katoaa ja uppoaa pieniinkin rakoihin ja koloihin.
Kun hartsi muutaman minuutin kuluttua reagoi lisätyn veden kanssa näyttää se ikäänkuin kiehuvan samalla kun se voimakkaasti laajenee ja nousee takaisin esiin
Viemäreiden, kulmien ja vesiputkien läpivienteihin hartsia upoaa paljon. Näiden tallin lattiasta nousevien kuuma- ja kylmävesiputkien aukkoihin meni kumpaankin noin 7 desilitraa ainetta, ennen laajenemista.
Tiivistin samalla myös portaikon niin, että autotallin käryt ja hajut eivät pääse kantautumaan asuintiloihin.
