Helsingin Sanomat julkaisi tänään artikkelin (Satoja riitoja hometaloista ratkotaan oikeuslaitoksessa) asumisterveydestä ja siihen liittyvistä riidoista. Meille tämä on ymmärrettävästi kovin ajankohtaista.
Artikkelin mukaan Ympäristöministeriö arvioi, että niistä (1950-70 rakennetuissa taloista) joka neljännessä on kosteus- ja homevaurioista joutuva välitön tai suurempi korjaustarve. Tätä en usko. Oman empiirisen kokemukseni perusteella muutaman neliökilometrin alueella Espoossa veikkaan ongelmaa paljon suuremmaksi. Ennustan, että myös 90-luvun rakennemääräys mekaanisesta ilman poistosta ilman konevoimaista ilman tuloa tulee johtamaan todella suuriin ongelmiin.
Ehdimmehän parin viime vuoden asunnon etsimisen aikana tutkia melkein parikymmentä kämppää, joista kaksi oli siis meille asumiskelpoisia. Kokemuksieni pohjalta veikkaan siis, että yhdeksässä kymmenestä asunnosta muhii isompi tai ainakin pienempi asumisterveyteen vaikuttava ongelma.
Muovilla tiivistetyissä taloissa hurjaan suosioon nousseet lämpöpumput ovat toinen ongelma. Kun muovikalvo on kodin sisäseinän puolella ja ulkona on normaalisti sisäpuolta lämpimämpää, niin kosteuspiste tulee kalvon sisäpuolelle ja kuivuu nopeasti. Sensijaan kun lämpöpumpulla pidetään kesällä pidempiä jaksoja sisätiloissa ulkotilaa kylmempää ilmaa tulee kosteuspiste samalle kalvolle mutta lämpöeristeen puolelle. Tämän lämpimän jakson perään tulee pitkä kostea ja kylmä kausi jona aikana tuo eriste ei takuulla kuivu. Ei hyvä heilu...
Lisää painajaisia tiedossa?
Tästä seuraa meille myös se seuraava painajainen. Missä voimme asua? En mitenkään suostu ostamaan käytettyä taloa. Henkinen kynnys siihen on aivan liian korkea ja tuksin kukaan myyjä suostuu sellaiseen tutkimukseen jossa rikotaan kaikki pinnat ja jonka pelkkiä labratuloksiakin saa odotella useita viikkoja.
Rakentamisessakin on ongelma jos rakennusmääräykset ovat sellaisia, että muutaman vuosikymmenen kuluessa asunnossa on jo jokin terveyshaitta. Tätähän emme nyt tiedä, mutta tähän mennessä rakenemääräysten ns. track record ei tällä saralla ole kovin vakuuttava. Tattivaaran yhteydessä olemme tutustuneet useampaankin kohtalotoveriin josta osalla on ollut alla vanhan homepesän sijaan juuri rakennettu, aivan uusi talo.
Meillä on Tattivaaran kanssa edessä kuitenkin kaksi vaihtoehtoa. Joko myymme koko roskan ja muuttamme suhteellisen turvalliseen kerrostaloon ja unohdamme oman puutarhan, autotallin ja muut sensellaiset hömpötykset. Lasten pitää samalla vaihtaa koulua ja varmaan myös kaveripiiriä. Toinen vaihtoehto on purkaa Tattivaara, myydä tontin puolisko ja rakentaa jollain pomminvarmasti homevapaalla ja terveellä metodilla uusi talo. Ja tässä tulee rakenusmääräysten kanssa hankausta.
En luota passiivitalojen rakenteisiin joissa on yleensä styroksinomaista materiaalia lämpäeristeenä. Tuon tyyppinen, solumateriaali imee vettä huonosti, ja luovuttaa sitä vielä huonommin. Vähitellen vettyessään en usko rakenteiden kuivavan ikinä. Omakohtaista kokemusta löytyy kesämökin laitureiden ponttooneista eli ei mitään kovin kattavaa tai tieteellistä täälläkään. Tietty näiden myyjilä on vankka milipide materiaaliensa ylemmyydestä ja edullisuudesta mutta kun penään kymmenien vuosien kokemuksia oikeissa kohteissa niin sellaisia ei ole saatavissa.
Muovikalvot rakenteiden kriittisinä osina ovat suoraan pelsebuubista. Kalvo menee aina jostain kohtaa rikki, viimeistään taulujen, lamppujen ja kaappien kiinnistysten kanssa. Myös teippien liimojen kestoon on vaikea luottaa. Yksikään 15-vuotta vanha teippi ei ole kestänyt. Kalvo rakenteen kriittisenä osana hirvittää, vaikka määräysten tekijöiden ja talojen rakentajien mukaan se on taatusti turvallinen. Joopa joo, niin sanottiin 90-luvulla niistä ilmanvaihdoistakin, ja 80-luvulla muovimatoista kosteuseristeinä, ja...
Talon pitäisi olla muutaman sukupolven mittainen investointi. Quartaalitalouteen tällainen ei valitettavasti oikein istu. Toki kaappeja, pintoja ja kosteuseristyksiä pitää uusia mutta rakenteiden suunnittelussa pitäisi eliniäksi laskeskella vaikka 200 vuotta.
Talo joka on rakennettu 1800 luvun kartanon tai aitan materiaalein ja metodein lienee paras vaihtoehto. Umpi-hirsi rakenne, hengittävät materiaalit ja reilusti tuulettuvat raot ja välit. Toinen vaihtoehto olisi varmaan lasi- ja teräsratkaisu jossa lämpöeristeet on tehty ilman muovikalvoja ja mieluusti umpihirrestä. Tällaisen talon tekeminen on kuitenkin saamieni tietojen mukaan madotonta rakentaan espoon nykymääräysten mukaisesti? Katsotaan mitä tulevaisuus tuo....
