Pihan kasveille aurinkokennoaikakastelija

Meillä asuva nainen näki mainoksen. Siinä kerrottiin, että valistuneissa kotitalouksissa pihakasveille on  oma auringon voimalla toimiva kastelupumppu. 

Alemman luokan piireissä luotetaan sateeseen. Mutta meilläpä ei.

Rakkineen voi ajastaa pumppailemaan halutulla vuorikausirytmillä. Laite antaa rauhan reissata kodin ulkopuolella, ei pääse horsmat kuivumaan. 

Loimulohta ja lettuja

Pidän tulen kanssa puuhastelusta. Safkan laittaminen on siihen hyvä tekosyy. Teimme tällä kertaa teriyaki-loimulohta. Eka kerta tässä takassa. 

Panin nuo laudat vettymään jo eilen. Märkinä ne eivät ota tulta kovin helposti. Taisi olla myös eka kerta kun teimme loimulla tällaisia lohenpalasia, aikasemmin olemme tehneet kerralla kokonaisia lohenpuoliskoja. 

Jatkossa pitää keksiä joku parempi tukiviritys noille laudoille. Nyt lautoja piti pyöritellä ylösalaisin ja vasemmalta oikealle ja alasylöisin ja oikealta vasemmalle ja niin edelleen. Mutta hyvää tuli!

Samoilla tulilla tuli jälkkäriksi lettuja. Hommasin takkaa varten uudet nuotiopannut taanoisilta antiikkimessuilta, missä myytiin myös ihan uutta antiikkia. Ihme homma.

Kuvassa lettumestarin avustava kisälli opettelee letunlaiton perusteita. Neljän litran taikinasta tulee kymmenpäiselle porukalle lettuja niin, että takapuoli naukuu.

Vinoutuneen halkoaidan suoristus

Wanhan halkoaidan perustukset (Halkoaidan alarunko ja anturat (16.7.2016)) ovat  antaneet  periksi muutamassa vuodessa. Huomasin tuon kallistuksen jo 2019 kesällä (Köynnöksille ristikkoa (16.6.2019)) joten mitään nopeaa kaatumista tässä ei ole ollut silmillä. 

Aidan pohjoispään kulma oli ehkä 10cm kallellaan naapuria kohti, sensijaan toinen pää seisoo yhä tiukasti suorassa. 

Itse aidan suoristus oli suoraviivaista, vedin kulmasta taljan lasiterden tolpanjalkaan joka on ankuroitu syvälle betoniin. 

Sitten kun aita oli suorassa ruuvasin päätytikkaaseen uudet vinotuet kanittamaan kallistusta sekä valutin pohjoispään anturan ympärille säkillisen verran juotosbetonia. 

Juotosbetonin työaika on lyhyt joten sen kanssa meinasi tulla kiire,. Betoni kun halusi hyytyä käyttämääni letkuun jolla ohjasin betonia oikeaan kohtaan. 

Purin taljan seuraavana päivänä ja aita jäi sekä pystyyn että suoraan mihin sen mallasinkin. Nyt sitten vain tarkkailua...

Ikkunanpesurobotti tuli taloon

Olohuoneen sivulasi on ollut pirullinen pestävä vaikka alla kulkevassa portaikossa on juuri siinä kohtaa tikkaita varten tasanne (Takaportaan runko ja ala-askelmat (7.8.2016)). Tuon ikkunan pesussa on  tikkailla heiluvalta tarzanittareltamme nyrjähtänyt olkapää ja niska ja monta muuta valitusta.

Nyt kun rakennan lasiterassia niin ikkunapinta-alaa tulee vielä reilusti lisää. Osa siitä vielä hankalasti pestävää.

Verkon tarvikekauppoja selatessani törmäsin ikunanpesurobottiin. Sellainenhan piti saada Brutuksen seuraksi! Odotus oli pitkä mutta nyt meillä on ikkunanpesurobotti! 

Innostuin heti pesemään ikkunoita. Tuo ennen niin kinkkinenkin ikkuna hoitui ihan huristellen. Ovien yläpuolisista matalista vaakaikkunoista robo ei selviä, mutta kapeat pystyikkunat se klaaraa. Paras jälki näemmä tulee, kun ensin sutaisee ikkunan käsin mutta jättää viimeistelyn ja kuivaamisen robolle. 

Pidemmän ajan käyttökokemuksia sitten joskus myöhemmin.

Ekat letut uudella piipulla

 

Piipun muuraus terden takkaan

Piipun muuraus alkoi teräksisen silinterihatun leikkaamisella. Sellainen sattui onnneksi löytymään muurarin varastosta valmiina, kun en tuollaista osannut itse tilata. 

Silinterihattu tulee ylösalaisin tuohon betonivalun päälle. Sitä piti leikailla ja muotoilla niin, että takan tulivalun (Terdetakan yläosan tulivalu (27.7.2020) ja Valumuotin purku (29.7.2020)) ja piipun liitos olisi mahdollisimman tiivis mutta samalla hiukan irti toisistaan.  

Kuvassa näkyy hyvin piipun offsetti allaolevaan tulivaluun nähden. Ei menyt ihan putkeen, mutta lähelle kuitenkin. Muurarin mukaan tuo on myös ihan normaalia.

Silinterin alla ja ympärillä on joka välissä palovillaa . Tämä pitää silinterin irti takan rungosta. Piipun tuliputki, eli se varsinainen piippu seisoo tuon silinterin päällä.

Piipun alimman harkon mallailu paikalleen on tarkkaa hommaa. Se pitää saada keskelle, tasan takareunan kanssa ja aivan vaakasuoraan.

Ja koska nuo piipun kulmien kierretangot eivät sittenkään tulleet aivan oikeisiin kohtiin tuon mallailun kanssa teki tiukkaa.

Alimman harkon reunaan leikkasimme valmiiksi aukon savupeltiä varten.

Sisään  tuli n 10cm pala sisäputkea ja vastaavaa eristevilla. Tähän päälle aseteltiin sitten savupelti ja sen päällä olevaan uraan sitten loput leikatusta sisäputkesta ja villasta.

Ekan harkon muuraus ja savupellin hipostelu paikalleen oli tämän päivän urakan hitain osuus. Yli puolet ajasta kului tämän ensimmäisen muutaman kymmenenn sentin parissa. 

Alun hitaiden jälkeen loppuosa piipusta nousikin nopeasti. 

Suoran putken muuraamisessa on vain muutama vaihe jokaisen harkkovarvin kanssa: 

1. Kulmien juotosvalu harkon yläpinnan tasalle. 
2. Harkkolaastia ulkoharkon yläpintaan (kuvassa)
3. Uusi harkko paikalleen, tarkista suoruus passilla
4. Tulilaastia sisäputken yläpintaan
5. Uusi sisäputki juuri muuratun harkon sisään
6. Villat paikalleen
7. Palaa kohtaan 1 kunnes piippu on oikeassa korkeudessa

Juotosbetoni btw jähmettyy nopeasti, joten sitä ei kannata valmistaa kovinkaan paljoa kerralla.

Muurauspäiväksi osui onnekkaasti hieno keli. Juurí ja juuri liian kuuman ja lämpimän välissä.

Kuvassa piippu on jo lävistänyt rakennusmuovikaton.

Teimme lasiterden katolle jämäpalkeista telineen jolla muurari saattoi heilua ilman putoamisen pelkoa. Sinne telineelle sai nostetuksi myös tikkaat.

Valmiiksi muurattu piippu tulee toista metriä katon räystään yli. Muurari yletti varpaisillaan kiinnittämään erikseen hommaamani rosterisen piipun hatun.

Nyt piippu saa kuivaa useamman päivän ennen kuin alan kokkaamaan nuotiolla safkaa.

Rappaaja, se sama luotettava ja osaava joka rappasi myös meidän talon, on luvannut tulla tasoittamaan ja rappaamaan takan ja piipun vielä ennen lasien asentamista, tässä kesäkuussa. En vain ole saanut rapparia kiinni.

Terdetakan piipun pohjan valu

Hyviä uutisia kaikille huolestuneille. Löysin piipulle muurarin (Terdetakan piippu tuli, muurari puuttuu (14.4.2021)).

Takan yläosassa savukanavan lähtö ei ollut ihan oikeassa kohdassa piippuun nähden, vaikka sen mielestäni oikein sinne mallasin. Jotta piippu saisi tukevan alusta päätimme muurarin kanssa raudoittaa ja valaa takan päälle n 7cm kakun.

Ankkuroin valun takkaan kiinnittämällä pultteja ankkurimassalla takan yläpintaan (yläkuva). Noista pulteista betonivalu saa tiukan otteen. 

Valun sisään jätettiin villaa niin, että tulikanava ja takan kuorirakenne pysyvät toisistaan erossa ja irti. 

Valuun tuli myös tiheä kaksinkertainen raudoitus.  En vain valutohinassa huomannut ottaa siitä kunnon kuvaa.

Itse valu suoritettiin keskiviikkona. Pääsin nyt lauantaina purkamaan muotit ja hyvä tuli. 

Kuvassa seisovat kierretangot ovat piipun kulmien raudoitusta varten. Laitoin ne oikealle kohdalle tekaisemani sabluunan avulla. 

Yläpohjan kevättarkistus, kaikki hyvin

Pääsin ensimmäistä kertaa pariin vuoteen itse tarkistamaan yläpohjaa. Jalka kesti tikkailla kiipeilyn!  Tässä välissä siellä on käynyt joko naapuri tai toinen pojistamme. 
 

Terdetakan piippu tuli, muurari puuttuu

Päädyin lopulta ja pitkän harkinnan päätteeksi tilaamaan terden takkaan valmispiipun. Tämä on muurattavista ja itseseisovista piipuista kevein. Hintaa röörillä on kuitenkin kolme kertaa enemmän kuin itse takalla. 

Nyt pitäisi jostain löytää tuolle muurari. En itse halaja seisomaan korkealle jollekin keikkuvalle itse tekemälleni telineelle opettelemaan piipunmuurausta. 

Jonkun muun takkaan voisin toki harjoitella ensin yhden piipun verran. Mutta omaan haluaa laakista hyvän.
 

Lasiterden rungon vaakapalkit ja liukuovien kriittinen korkeus

Mittasin, sahasin ja maalasin liukuovien päälle tulevat vaakapalkit valmiiksi. Sitten heppasin ne kiinnni yhdellä ruuvilla ja kyselin meillä asuvalta naiselta, että miltäs näyttää? 

Virhe.

Ei nimittäin kuulemma näyttänyt hyvältä. Koska vaakapalkit tulivat 7-10cm terden ovien ja niiden yläpuolella olevien ikkunoiden vaakalinjaa alemmas. 

Tuo on kohtalokas 7cm. Se tarkoittaa sitä, että en voikaan tilata halpoja vakiomittaisia 200cm korkeita liukuovia. Pitääkin tilata 207cm korkeat ja kalliit erikoismitoilla lasiovet.  Mutta eihän tuo maksa kuin n 215 € per sentti joten ihan rahan väärti.