ASO-yhtiö antoi pajuille kyytiä

Tonttimme rajalla, pääasiassa ASO-yhtiön  puolella kasvaa komeita hopeapajuja. Puut ovat nopeakasvuisia mutta myös tunnettuja siitä, että ne kasvaessaan suuriksi lahoavat rungon sisältä, muuttuvat ontoiksi, ja lopulta kaatuvat omaan painoonsa.

Tunnetusti 'pyhä pajupiiska' etsii lähistöltä sen arvokkaimman kohteen minkä päälle kaatua. Ja se kaatuu juuri silloin kun tiellä lojuvista puunkappaleista koituu suurinta haittaa.

Edellisen kerran puut on sipistetty joskus vajaa kymmenen vuotta sitten. Kuvassa  tuo oikeanpuolimmainen ja leikkausen alla oleva runko oli jo ainakin 2012 siivottu oksista, kun ruuvasin siihen kameran kiinni (Time lapse video Tattivaaran purusta (13.6.2012)).

Kyllä tuosta nyt aika alastoman näköinen tuli ilman noita puita. 

Samalla keikalla riipaistiin ASOn tontilta nurin myös tonttitien varresta kolme puuta, ja kadun varresta vielä useampi. 

Metsureilla ja rekoilla riitti tässä hommaa useammaksi päiväksi. 

Samalla kun runkoja katkaistiin pääsi kannoista tarkistamaan runkojen kunnot. Nyt oli  aika oikea aika ottaa nuo alas.

Teiniluolasta toimistoksi

Toinen teiniluola muuttui sopivasti koronan keskellä toimistoksi. Teiniasukaskin on luolastaan jo kadonnut omaan kämppäänsä kaupungin keskustaan.

Maalasimme huoneen, siirtelimme huonekaluja, matala hylly hankittiin, vanhoja huonekaluja myytiin, hommattiin vierassänky ja kaikenlaista. Tämän lisäksi asensimme yhdelle seinälle verhon oven tilalle ja bändin rymyjä vaimentamaan. 

Kaamokseen valoa lunta odottelemaan

 

Myrsky puri grilliin ja kaasulämppäriin

Syysmyräkkä kalusti terassia uusiksi; Sekä kaasugrilli että -lämppäri lähtivät tuulen kyytiin. Toinen kaatui olkkarin oven eteen kovalla paukkeella ja toinen yritti myöhemmin karata koko paikalta. Odottelen sään laantumista ennen kuin menen noita tuonne keliin nostelemaan.

Asfaltin korjausta taas

Huomaa asialliset asfalttiduuniikengät

Osa viime syksynä korjatuista halkeamista ratkesi taas uudelleen tänä kesänä. Viime vuotinen korjausmetodi oli ns oikeaoppinen mutta kallis ja aika työläs (Pihan halkeamien korjaus (7.9.2019)). 

Uudelleen revenneet halkeamat olivat naapurin kohdalla, mutta meidän  ajoväylällä. Meidän puolella viime vuonna korjattu halkeama on vieläkin kunnossa. 

Poltin töhöllä ensin halkeaman kuumaksi. Samalla siellä mahdollisesti oleva orgaaninen materiaali palaa tuhkaksi. Tästä eteenpäin sävelsimme korjausmetodin kanssa. 

Halkeamien leveisiin kohtiin vedimme ämpäriasfalttia ja kapeampiin nestemäistä kylmäbitumia joka on tarkoitettu tiivisteeksi ja kermin tartuntapohjaksi. Siitä kun liuottimet haihtuu niin jää jäljelle  bitumi. 

Tuo nestemäinen kama osoittautui sellaisenaan liian liukkaaksi. Muutaman kokeilun jälkeen keksin sotkea purkissa hiekkapuhallushiekkaa ja bituminestettä. Näin saimme hienojakoista kotitekoista ämpäriasfalttia joka sopi myös pienempien rakojen paikkaamiseen.

Nyt odotellaan tuon kanssa niin, että näemme jäikö sinne vielä reikiä ja kestääkö tuo edes ensi kesään asti.

Fillarikellarin seinä pysyy paikallaan

 Huomasin jo seitsemän vuotta sitten, että fillarikellarin runko  on hiukan irronnut talon seinästä. Lupasin silloin tarkkailla tuota (Fillarikellariin seinä (15.12.2013)).

Saumassa ei ole tapahtunut liikettä. Tuo on siis rakentamisen aikainen murhe joka ei nyt sitten enään liiku. Tämä on hyvä uutinen.

Ulkopuolelta tuo on saman näköinen ja muuttumaton kuten ennenkin. Antura  siis pitäää eikä tuosta tarvitse olla huolissaan.
 

Räystäät ja yläpohja

Perinteinen syysjobi on räystäiden tyhjennys ja yläpohjan tarkistus. Homma tehdään kun puista on lehdet kadonneet ja mielellään olisi vielä kuiva päivä. Vaatimukset osuivat tämän vuoden Isänpäivään.

Teemme homman naapurin kanssa  yhdessä ja molemmat talot putkeen. 

Räystöiden osalta ei ole juuri uutisia, kaadot kunnossa, lehdet poissa. 

En itse päässyt yläpohjaan joten naapuri kiipesi sinne tarkastamaan paikat puolestani. Myrskytuulet ovat levittäneet yläpohjaan taas lisää lehtiä tiilien ja vesikaton raoista. Muuten tuolla ei ollut mainittavaa.

Pitääpä pyytää nuorisoa tuonne poimimaan lehtiä ilman että rikkovat paikkoja.

Lasiterden rungon tiivistyksiä

Vetelin massat lasiterden kattovasojen ja pystytolppien väliiin jäävään rakoon ja liikuntasaumaan. 

Ilmojen lämmetessä keväällä tuon voi sitten maalata päälle. Kulmaraudat ja muut helat saavat sitten samalla pohja- ja pintamaalin påäällensä.

Lasiterden runko pystyyn

Lasiterden rungon pystytys alkoi seinän puoleisten tolppien paikan tarkalla mittaamisella. Sahasimme terassiin hiukan ylikokoiset reiät 24mm pulteille jotka toimivat topllakenkinä. 

Onneksi teräsbetonin päälläoleva kermi jäi tuossa poraushommassa molemmin puoli ehjäksi.

Seinän puolen tolpat porattiin tarkasti paikalleen ja korkoon. Lopuksi ja kurkihirsi nostettiin ylös, porattiin paikalleen ja tolppien pultit vedettiin seinään kunnolla kiinni. 

Etupuolen topissa oli hiukan säätämistää, betoniin valetut tolppakengät kun eivät ole ihan tarkalleen oikeilla paikoilla. Nuo kengät ovat kuitenkin säädettäviä ja niiden säätöjen rajoissa tolpat sai oikeille kohdille.

Teimme laudoista ristituet tolpille, sitten etumainen kurkihirsi saatiin ruuvattua paikoilleen (vielä maassa vas kuvassa).

Olin jo tallissa merkkaillu kurkihirsiin kattovasojen tarkat paikat.

Kun etu- ja takakurki olivat paikallaan kattovasat piti lähinnä nostaa paikalleen. Ruuvasimme reunimmaiset yläpäästä kiinni niin, että etuseinä ei pääse karkuun, ja nostimme jokaisen vasan oikealle paikalle. 

Oli hyvä, että tein kattovasoihin 4mm säätövaran (Vasojen sahaus sabluunan avulla (5.9.2020)). Osoittauitui näes, että talon seinässä on juuri tuon verran heittoa.

Tämän jälkeen homma oli lähinnä palkkikenkien ja kulmarautojen ruuvailua paikalleen. 

Koska en ole vielä edes tilannut laseja vedimme katoksen päälle suojaksi 2mm rakennusmuovin. 3x9 metrin rulla riitti tuohon juuri ja tasan.

Tuo muovi myytiin mulle "kirkkaana". Onhan se sitä ainakin sävyn  vaan ei läpinäkyvyyden osalta.

Meillä asuva nainen käski heti muovin nähtyään tilaamaan lasit. Kunhan ehdin.

Lisää purilaisia takasta

Väänsimme eilen jälleen purilaiset terdetakasta (Ekat tulet ja hampurilaiset terdetakasta (16.8.2020)). Wanha motivaatiotakan parila toimii tässäkin. 

Tuo parilahan on oikeasti rautakaupasta haettu vakiomittainen arina muutaman tulitiilen varassa. Arina toimii tässä hyvin siksi, että siinä on massaa ja kun sen saa kuumaksi se paistaa tasaisesti vaikka tuli ei ihan joka kohtaan tasaisesti loimottaisikaan.