Terden runko pintamaalissa

Sain lopultakin kaikki runkopalkit maalatuksi lopulliseen pintaan. Nyt palkit odottavat kasaamista, se tapahtunee viikolla 40 tai 41 riippuen apumiehen aikatauluista.

Pohjamaalia (Tikkurilan Ultra Primer AP Valkoinen) meni yksi 3 litran purkki sekä muutama desi litran purkista. Pintamaalia (Tikkurilan Ultra Classic RAL 9010) meni karvan vajaa 3 litraa.

Lasiterden pintamaalissa väärä sävy!

Katselin maalipurkkien värikodeja tallissa huolimattomasti. Ostin lasiterden runkoon RAL 9002 sävyä jonka luulin olevan talon puurankenteiden ja räystäiden alapintojen sävy. Vaan tuopa on vain tallin oven ja viereisen fillarikellarin seinän sävy eikä sitä ole muualla. 

Ehdin sutia kolmesta kattopalkista yhden puolen ennen kuin juoksin pihalla maalikepin kanssa tarkistelemassa asiaa.

Oikea sävy (ja maali) on Tikkurilan Ultra Classic RAL 9010 millä on vedetty räystäiden alalaudat, pääoven katoksen puut, takaoven katoksen puut sekä tietty kohta myös uuden lasiterden runko.

Nyt olisi kolme litraa ylimääräistä sävyä.

Lasiterden pystytolpat sahattu

Sain pystytolpat sahatuksi tänään. Pistosahaongelmakin ratkesi kun appiukko osti itselleen samanlaisen saman jonka sitten lainasi minulle. Sahasin palkit myös molemmin puolin.

Vedin pystytolppiin oksien ja reikien kohdalle lakkakitin niin, että pihka ei sieltä ainakaan silmän korkeudella puskisi maalin läpi.  

Kattovasojen lovet saivat samalla myös pohjamaalit. 

Vedän maalipinnan myös kaikkiin piiloon jääviin pintoihin.

Kattovasojen sahaus sabluunan avulla

Mittasin terassin palkkikenkien paikat varmaan viiteen kertaan ollakseni aivan varma terden mitoista. Sitten tulostelin kattovasojen kriittiset osat 1:1 A4 papereille ja lopulta leikkasin sabluunat ylijäämämuovista. 

Noiden sabluunoiden avilla sain piirretyksi muodot palkkeihin tarkkaan ja oikealle paikalle, sekä molemmin puolin palkkia. 

Varmistelin ja tuplavarmistelin ja triplavarmistelin noita mittoja  moneen kertaan. Lopulta päätin tehdä kattovasoista 4mm lyhyeämpiä kuin mitä CAD sanoo, näin työvaraa olisi kasausvaiheessa muutama ylimääräinen milli.

Sahatessa huomasin, että oma nykyttimeni (pistosaha) on rikki. Sillä ei saa suoraa leikkausta kuin 5cm ja sitten se alkaa vetämään vinoon ja pahasti. Hommat keskeytyivät jo muutaman sahauksen jälkeen.

Lasiterden kattovasat ja vaakapalkit pohjamaalattu

Sain kaikki lasiterden kattovasat ja etu- ja takavaakapalkin pohjamaalatuksi. 

Pohjamaalina vesiliukoinen Tikkurilan Ultra Primer AP Valkoinen. Se peittää melko kevyesti ja oksatkin jäävät aika hyvin näkyviin. 

Lasiterden runkopuiden hiontaa

Takan valmistuttua tuli aikaa keskittyä lasiterden runkoon.

56x225mm liimapuupalkkeja ei saa Suomesta valmiina, ne pitää sahata 115x225 palkista. Jouduin siis hankkimaan parillisen määrän vannesahattuja 56x225 palkkeja. 

Vannesahaamisen jäljiltä palkkien toinen puoli on aika karkea, se ei kelpaa maalattunakaan meillä asuvalle naiselle. Siispä jouduin tasoittamaan palkkien toisen puolen.  

Ensin mietin noiden höyläämistä (mulla on tasohöylä) mutta lopulta helpoimmaksi osoittautui leveä nauhahiomakone. Vartissa palkki silisi, ja hiotttavia puoliskoja oli vain 8 kappaletta. Muutaman tunnin homma. 

Ekat tulet ja hampurilaiset terdetakasta

Tänään panin terassin takkaan ekat kynsitulet. Sain samalla tehdyksi myös ensimmäiset hampurilaiset. Tulipa mainioita!

Kovin isoa brohaa ei tuossa vielä uskalla pitää, takka kuivuu vielä monta viikkoa. Mutta pienillä tulilla kokkailu jo onnistuu!

Piipun avaus

Eilisen jäljiltä piipun jalka on kuivunut niin, että voin purkaa muotin ja leikata piippuun savuaukon. Takan pitää antaa vielä kuivua ainakin muutaman päivän ajan ennen ekojen kynsitulien polttamista.

Kuvassa takan takaosa vasemmalla, ja etuosa oikealla. 

Leikkasin tulivillaan sen allaolevan tulivalun hormin kokoisen ja muotoisen reiän. Tuon pitäisi olla melko tarkkaan piipun reiän kohdalla. 

Tuohon tulee päälle 2,5m pitkä ja 400x400mm kokoinen harkkopiippi jossa on 160mm hormi. En ole vielä edes tilannut piipun osia. 

Slammaus, arinatiilien muuraus ja piipun jalan valmistelu

Arinatiilien orientaatio ja järjestys nosti meillä asuvan naisen stressitasoja. Tein lopulta CADillä useamman variaation mistä tämä kuvasa näkyvä valikoitui tiilien järjestykseksi. 

Rälläköin tiilet valmiiksi ja ladoin paikalleen odottamaan (kuvassa) takkamestaria muuraamaan ne.  

Arinatiilet muurattiin paikalleen ihan tavallisella muurauslaastilla. Niiden väliin ei tule muuta kuin ilmaa ja vähitellen tuhkaa. Ne ovat käytännössä irti seinistä.

Takan kuoren yläosan hattuun tehtiin murauslaastilla suoristus ja piipun jalan pohja. Piippuhan ei seiso tulivalun päällä vaan paino on punatiilillä muuratun kuoren päällä.

Samalla keikalla takkamestari slammasi muurauslaastilla pinnat rappausta vaille valmiiksi (kuvassa oikean kyljen alaosa vielä kesken).

Takkamestarin osalta homma on valmis. Mulle jää vielä piipun avaaminen sekä itse piipun muuraus. Teen piipun vasta kun ainakin lasiterden runko on kasassa, tuo runko voi näes samalla toimia rakennustelineenä. 

Terdetakan yläosan muuraus loppuun

Korjasin valuvian (Yläosan muuraus ja valuvika (30.7.2020)) takkamestarin isolla rälläkällä. Homma oli nopea 10 minuutin sutaisu, turhaan skagasin tuota etikäteen. 

Vedin valuun ~ sentin välein viltoja merkattuihin kohtin asti ja sitten naputtelin jäljelle jääneet rivat irti vasaralla. 

Loppuosan muuraus oli melko nopeaa ja selväpiirteistä hommaa. Minä leikkasin tiiliä rälläkällä sopiviksi ja takkamestari latoi niitä paikalleen. Taannoin tekemäni pahvimallin osat toimivat sabluunana otsan ja sivujen oikealle muurauskulmille. Sisä- ja ulkokuori erotettiin toisistaan jälleen sentin paksuisella villalla.