Sateen keskeyttämä kivenpyöritys

Hain kaivinkoneella ja peräkärryllä naapurin rakennuspuuhista ylijääneitä kiviä. Niillä on tarkoitus muurata ja täyttää portaikon vasempaan reunaan jäänyt kivetön ja ruma tila (joka on ollut kesken tukimuurin tekemisestä (23.9.2013) lähtien).

Homma pääsikin jo hyvään vauhtiin kunnes ukkoskuuro keskeytti työt ja kivet jäivät pitkin pihaa.

Nostin koneella isoimmat kivet alle ja pienempiä päälle. Juuri tuota ylemmäs ei kiviä pikkukoneella saa nostettua, loput pitää nostaa ja tehdä käsin. Eli loppukivet ovat sitten entisiäkin pienempiä.

Kärryssä oli myös osittain jo kovettuneita jätebetonisäkkejä joista tein muurauslaastia kivien taakse ja väliin.

Huomaa myös betoni jota valelin tuohon rinteeseen jo 2013 estämään rinteen rapautumista. Se on nyt tehnyt tehtävänsä ja jää tuonne alle. Ne kohdat mihin ei tule kivien väliin betonia täytän pihan laatoituksesta (Laatat valmiina, punaniskan punttisali menossa (22.5.2016)) yli jääneellä soralla.

Kivihomma jatkuu paisteen koittaessa.

Kukkapurkin kaiteet ja istutukset

Sain vihdoinkin energiaa ja intoa nakerrella terassin kukkapurkkiin reunat. Tein ne useammasta osasta ja 145x45 lehtikuusilankusta. Lankkua kului 11 metriä.

Näinkin simppelissä työssä meni aikaa kaksi täyttä työpäivää, joka sateiden takia venyi oikeasti melkein viikoksi.

Lankku loistaa nyt kirkkaan oranssina mutta sen pitäisi jo syksyyn mennessä harmaantua. Ja ensi kesänä se on jo saman väristä kuin muukin terassi.

Pohjan (Kukkalaatikoiden vesipohjat (12.10.2015)) päälle  tuli vielä kangas ennen multaa. Porasin pohjiin myös muutaman lisäreiän kastelun tehostamista varten. Noihin reikiin painettiin kangas, puuvillasukka ja multaa. Nousee vesi sitten alta kunnolla multaan.

Istutuspuolesta piti huolen nainen joka asuu meillä (kuvassa).

Koirabaanan valot paikallaan

Ulkoilutie on saanut tänään valotolpat.

Edelliset löpinät: Valojen piuhaa maahan (9.6.2016) ja Baana jo tontin kulmalla (21.3.2016).

Kaivinkone lainaan - Ja heti hihna poikki sieltä

Sain kaivinkoneen lainaan samasta kaivinkoneiden luottolainaamosta mistä sen viime kerrallakin hain (Kiviurakkaa ja eroahdistusta hääpäivän kunniaksi (10.8.2014)).

Heti ensimmäisenä kaivuupäivänä ja jo muutaman tunnin ahertamisen jälkeen meni laturin ja jäähdyttimen hihna poikki. Kaivaminen loppuikin lyhyeen. Sitten talliin konetta siirtäessäni ajoin vielä tallin oven pieleen vekin. Ei ollut mikään iloinen jälleennäkeminen.

Jatkossa muista, että koneeseen sopii 735 tai 740x10 kiilahihna. Ainakin 725x10 on liian lyhyt eikä se mene, pitkähköstä säätövarasta huolimatta, paikalleen.

Koirabaanan valojen piuhaa maahan

Ja piuhan maahan kaivaminen tuskin ratkaisee, 
Rasvanäppi kaivurikuski kuuman linjan katkaisee. 

Kohta kadottanut on maan alle ryhtinsä ylvään, Henkinen elämä puhelinpylvään.

Teksti: Juice Leskinen

Terassivieraita

Laatat valmiina, punaniskan punttisali menossa

Laattahommat valmistuivat torstaina. Tai no, valmistuivat siltä osin mitä olin piirtänyt karttaan (Pihan laatoitussuunnitelma (30.4.2016)). Laattoja sensijaan jäi yli valtavasti. Niitä näyttää olleen paljon enemmän kuin kuvittelin. Niimpä tänään nostelin jäljelle jääneet kivet siistiin pinoon parkkipaikan perälle.

Huomaa samassa kivitoimittajan tuoma säkki tuossa keskellä parkkialuetta. Rekkakuski osasi nostaa sen noin viisi metriä sivuun piirtämäni kartan ja valokuvan merkatusta (!?) paikasta. Nyt se jää keskelle parkkipaikkaa, punaniskan punttisalille lisähommia.

Viemärin tarkistusluukun, salaojakaivon ja sadevesikaivon ympärille tein tänään betonivalut. Rippijuhlien cocktailpiirakoiden pahvilaatikoista tuli liikuntasaumat ja muottien suojat.

Noita wanhoja pihalaattoja ei saanut noiden kaivojen viereen muulla tavalla siististi.

Takaoven laatoitus valmistui myös viime torstaina. Laattoja jäi sieltäkin yli, teen niistä koirabaanan suuntaan polun ja loput ladon nykyisen laatoituksen jatkoksi. Sitten joskus.

Ja laattoja on muuten vielä lisää nykyisen 'halkovajan' alla.

Punttisalilla tehtiin myös talon edessä hommia. Tämänkin kivisäkin rekkamies toimitti noin viisi metriä sivuun siitä mihin olin sen valokuvaan (!) merkannut. Ehkä terävin kärki ei päädy kivirekkoja ajamaan?

Laatta lentää - Väliaikatietoa

Puolitoista päivää kaivamista ja täryyttelyä ja pohja on valmis. Sitten lentää laatta nopeasti paikalleen.

Tekijä lupasi, että työ (Pihan laatoitussuunnitelma (30.4.2016)) olisi jo keskiviikkona kokonaan valmis. Katsotaan.

Pahikset yhä löytämättä

Tänään oli Hesarissa artikkeli hometalojen ja ihmisten terveyden välisen syy-yhteyden etsinnästä.

Kukaan ei kiistä, etteikö kosteusvauriosta seuraisi ongelmia. Kuitenkaan ei ole pystytty osoittamaan selvää syy-yhteyttä kosteusvaurion ja sairauden välille.

”Peruspulma on, että hometalon ’pahiksia’ ei ole tunnistettu”, sanoo tutkimusprofessori Harri Alenius Työterveyslaitoksesta.

”Tiedämme, että kosteusvauriot ja epämääräinen oireilu liittyvät yhteen, mutta emme osaa sanoa, mikä sen aiheuttaa.”

Koko juttu: http://www.hs.fi/tiede/a1463111543063

Listaykköset seinissä

Talossamme asustava nainen intti, että huomisissa rippijuhlissa on oltava ainakin edes ovilistat paikallaan koska edellisissä, esikoisen rippijuhlissa ei ollut ovilistoja. Logiikkaa vastaan ei auttanut väittäminen.

Kävin taas siis rautakaupassa astelemassa minulle sinne levitetyllä punaisella matolla. Listahan ei siis saa olla mitään MDF:ää vaan piti olla oikeaa mäntyä. Kyllä minä nyt mieleni pahoitin koska noiden hinnoittelu on epäreilu.

Listoihin meni 120 € ja johonkin herätekamaan mitä melkein en edes ostanut toinen mokoma. Perhana.Onneksi suurin osa kaupan listapaketeista sentään sisälsi rikkinäisiä listoja joten säästin jättämällä risat kauppaan ja ostamalla vain osan siitä mitä olisin oikeasti tarvinnut.

Tehdessä juuri muistin, miksi listoja ei ole tätä aikaisemmin tullut tehtyä. Yksi lista oli 5mm väärässä kohtaa joten se piti irrottaa ja siirtää. Ja toinen lista kuulemma vinossa eikä harmonisesa kultaisessa leikkauksessa karmiin nähden. Tai jotain sellaista.

Onneksi jäi sentään vielä jalkalistat kokonaan tekemättä, ja osa ovilistoistakin. Niiden kanssa voi pahoittaa mielensä myöhemmin uudelleen. Ehkä esikoisen ylppärit olisi sopivan kaukana?